Suomessa sairaanhoitajana työskentelee 72 208 henkilöä, joista naisia on 92.6 ja miehiä 7.4 prosenttia (Sairaanhoitajat 2020). Islannissa sairaanhoitajista miehiä on 2, Tanskassa 3.5 ja Norjassa 9 prosenttia (UNAK 2019). LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta vuosina 2019-2021 (LAB 2020). Hankkeen tarkoituksena on lisätä mieshakijoiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa ja työelämän konteksteissa.
Sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin joulukuussa 2019 ja tammikuussa 2020 toteutetuissa haastatteluissa, joilla hankkeessa kerättiin aineistoa sote-alan markkinoinnin kehittämiseksi. Työntekijöistä haastatteluun osallistui kaksi mielenterveyshoitajaa ja viisi sairaanhoitajaa, joista kaikki olivat miehiä. Työnantajista haastateltavina oli kaksi julkisen ja kaksi kolmannen sektorin edustajaa. Haastatelluista kolme oli miehiä. Haastatteluissa keskusteltiin seuraavista teemoista:
- Miten ja millä keinoilla sosiaali- ja terveysalaa tulisi markkinoida, jotta se tavoittaisi potentiaaliset mieshakijat?
- Mikä on miehen merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa?
Markkinoinnin keinot potentiaalisten mieshakijoiden tavoittamiseksi
Haastateltujen työtekijöiden mukaan sote-alan vetovoimaisuutta voidaan lisätä kuvaamalla työelämän todellisia tilanteita ja työn monipuolisuutta potentiaalisille hakijoille. Työntekijät nimesivät yhdeksi merkittävimmäksi työtä kuvaavaksi sisällöksi tilanteita, joissa potilas onnistutaan rauhoittamaan vuorovaikutuksen keinoilla sairaalaan tulotilanteessa tai muussa herkästi eskaloituvassa tilanteessa.
Hoitajat markkinoisivat työtään sisällöillä, jotka rikkovat perinteisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin ja ammatteihin liittyviä stereotypioita. Mielikuva sosiaali- ja terveysalan ammateista kutsumusammattina, hoivaamisena tai toisaalta hengenpelastamisena näyttää vanhentuneen. Myös työnantajat markkinoisivat sotealan ammatteja kuvaamalla tilanteita, joissa tehdään välitöntä asiakastyötä. Työantajien mielestä sote-alaa tulisi markkinoida tuomalla esille esimerkkejä sote-alalla työskentelevistä miehistä. Molempien ryhmien mielestä sote-alan ammatteja tulisi kuitenkin markkinoida kaikille sukupuolille sopivana työkenttänä, jossa on laajasti tarjolla erilaisia työtehtäviä ja urakehitysmalleja johtamistehtävistä opetukseen ja kehittämistyöhön.
Miesten merkitys sote-alan ammateissa
Haastatellut työntekijät ja työnantajat näkivät miehen roolin muuttuneen hoitotyössä vuosikymmenten aikana. Aiemmin miehen rooli nähtiin enemmän järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvänä, kuin potilaan ja hoitajan väliseen hoidolliseen vuorovaikutukseen perustuvana työnä. Työtehtävien jakautumiseen työyhteisöissä näyttävät edelleen jossakin määrin vaikuttavan sukupuolisidonnaiset stereotypiat. Miesten odotetaan tekevän esimerkiksi fyysisesti raskaampia tai teknisiä työtehtäviä. Palvelunkäyttäjien näkökulmasta miesten merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa on merkittävä. Haastateltujen työnantajien mukaan miestyöntekijöiden määrän kasvettua työyksiköissä, miesten määrä palvelujenkäyttäjissä kasvoi kahdessa vuodessa 10 prosentista 25 prosenttiin.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 29.4.2020] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
Sairaanhoitajat. 2020. Tilastoja sairaanhoitajista. [Viitattu 08.06.2020]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/
UNAK. 2019. Men in Nursing Education. Mapping Educational Practices and Student Experiences in Iceland, Denmark and Norway. 2019. [Viitattu 08.06.2020]. Saatavissa: https://www.unak.is/english/news/men-in-nursing-education
Kuvat
Juha Jormakka. 2020. [Viitattu 10.06.2020]. Julkaisematon. Kuvateksti: Soteala sopii kaikille sukupuolille.
