Stressi korkeakouluopiskelijoiden elämää hallitsevana ilmiönä

Stressi on osa jokaisen opiskelijan elämää, koska opiskelu on elämänvaihe, joka luo opiskelijan elämään monipuolisia tilanteita ja aiheuttaa erilaisia reaktioita (Lommi 2020). Stressin vaikutukset voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia tai käyttäytymiseen liittyviä (Kunttu ym. 2021, 50–53). Usein stressistä puhuttaessa tarkoitetaan negatiivista stressiä. Ilmiöllä on kuitenkin kaksi puolta. Stressi voi olla positiivista tai negatiivista. (Ahola 2012, 15.) Honkanen (2022) tutki opinnäytetyössään korkeakouluopiskelijoiden stressin aiheuttajia, yleisyyttä, vaikutuksia sekä stressistä selviytymisen keinoja.

Positiivinen ja negatiivinen stressi

Positiivinen, hyödyllinen stressi voi olla voimavara, joka saa opiskelijan toimimaan ja kehon sekä mielen virkeäksi. Kun voimavarat eivät riitä käsittelemään olemassa olevia haasteita, muuttuu positiivisesta stressistä negatiivista, joka pitkittyneenä voi olla hyvin haitallista. Stressin kokeminen ja siihen reagoiminen on yksilöllistä, mutta stressin syyt ja vaikutukset ovat usein opiskelijoiden keskuudessa samoja. Niitä ovat esimerkiksi kiire ja huoli taloudellisesta pärjäämisestä sekä uupumus. (Kunttu ym. 2021, 47–53.)

Stressi opiskelua hidastavana tekijänä

Korkeakouluopiskelijoiden terveyttä on tutkittu suomessa valtakunnallisesti vuodesta 2000 lähtien. Tutkimuksissa on havaittu stressin olevan yleinen opiskelijoiden haaste. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) Tilastokeskus kertoo, että opinnot ovat viivästyneet jopa kolmanneksella suomalaisista korkeakouluopiskelijoista ja Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tilastokeskuksen syksyllä 2009 teettämän Opiskelijatutkimus 2010 -kyselyn mukaan stressi onkin yksi yleisimmistä opintoja hidastavista tekijöistä (Saarenmaa ym. 2010, 3–4, 52). Stressin voidaan sanoa olevan laaja-alaisesti opiskelijoiden elämiin vaikuttava tekijä.

Jokainen opiskelija tietää, kuinka stressaavaa opiskelu voi olla. Korkeakouluopinnot vaativat paljon aikaa sekä voimavaroja ja elämä on kiirettä sekä priorisointia. Monien opiskelijoiden on tehtävä töitä opintojen ohella taatakseen toimeentulonsa. Opinnot, työt ja sosiaalinen elämä voivat aiheuttaa kuormitusta, joka johtaa esimerkiksi uupumukseen tai opintojen viivästymiseen. (Saarenmaa ym. 2010, 3–4, 52.)

Koetun stressin määrä vaihtelee päivittäin huomattavasti, mutta opiskelijat kokevat stressiä jatkuvasti enemmän. Jyväskylän yliopiston teettämä tutkimus osoittaakin, että korkeakouluopiskelijat kokevat stressiä opinnoissaan enenevissä määrin. (Jyväskylän yliopisto 2020.)

Huomiota ennaltaehkäisyyn

Koska stressiä koetaan opiskelijoiden keskuudessa jatkuvasti enemmän, tulisi stressin ennaltaehkäisyyn ja jo syntyneen stressin käsittelyyn kiinnittää huomiota. Merkittävässä roolissa on opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitäminen, jonka muodostavat ravinto, liikunta, läheisten tuki sekä riittävä lepo. Kouluissa tulisi painottaa opintojen alusta alkaen opiskelijan omien voimavarojen tarkkailua ja tuen hakemista matalla kynnyksellä. Tärkeimpänä opiskelijan tulisi muistaa olla armollinen itseään kohtaan ja välttää itsensä vertailemista muihin. (Lantto 2019, 27; Kunttu ym. 2017, 85–86.)

Lähteet

Ahola, K. 2012. Miten yleistä stressi on? Teoksessa: S. Toppinen-Tanner & K. Ahola (toim.) Kaikkea stressistä. Työterveyslaitos, 15–19.

Honkanen, P. 2022. Korkeakouluopiskelijoiden stressi. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022080819402

johnhain. 2016. Hain, J. johnhain. Stressi, paine, ahdistus. Pixabay. Viitattu 7.8.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/stressi-paine-ahdistus-korosti-1837384/

Jyväskylän yliopisto. 2020. Läheisten tuki ja opintojen aikataulutus auttavat yliopisto-opiskelijoita hallitsemaan stressiä. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/11/laheisten-tuki-ja-opintojen-aikataulutus-auttavat-yliopisto-opiskelijoita-hallitsemaan-stressia

Kunttu, K., Komulainen, A., Kosola, S., Seilo, N. & Väyrynen, T. 2021. Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.

Kunttu, K., Pesonen, T. & Saari, J. 2017. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 48. Helsinki. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.yths.fi/app/uploads/2020/01/KOTT_2016-1.pdf

Lantto, L. 2019. Korkeakouluopintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden hyvinvointi. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64084/PRO%20GRADU%20-TUTKIELMA_Laura_Lantto_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lommi, I. 2020. Korkea-asteen opiskelijat kaipaavat lisää apua stressinhallintaan. Hyvisforum. Pohjois-Savo – Parempaa hyvinvointia. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.hyvisforum.fi/2020/11/21/korkea-asteen-opiskelijat-kaipaavat-lisaa-apua-stressinhallintaan/

Saarenmaa, K., Saari, K. & Virtanen, V. 2010. Opiskelijatutkimus 2010. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:18. Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://www.eurostudent.eu/download_files/documents/Natinal_Report_Finland_Finnish.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT). Viitattu 1.7.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-