Suomen virallisten UNESCO Global Geopark -alueiden määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana nelinkertaistunut ja seuraavan vuoden aikana on odotettavissa, että Kraatterijärvi Geopark liittyy Rokuan, Lauhanvuori-Hämeenkankaan, Saimaan ja Salpausselän joukkoon viidentenä UNESCOn tunnustuksen saaneena Geopark-alueena (Elhaimer 2023).
Vaikka kaikki Geopark-alueet ovatkin saaneet omissa maakunnissaan paljon näkyvyyttä, on geopuistojen näkyvyyden kehittäminen valtakunnallisella tasolla vasta alkuvaiheessa. Tämän työn käynnistämisessä veturina on vuosina 2023 ja 2024 LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Geopark-alueiden yhteinen Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa geomatkailun veto- ja pitovoimaa uutena, vastuullisen matkailijan intresseihin sopivana matkailun muotona (LAB 2023).
Suomen geopuistojen yhteinen tarina
Geopuistojen yhteisen viestinnän kehittäminen on aloitettu luomalla Geopark-alueille yhteinen viestinnän ilme, jonka teemat nousevat alueiden luonnosta. Tämä näkyy esimerkiksi viestinnän värimaailmassa, jonka sävyt kuvastavat luonnon kiertokulkua ja elementtejä, jotka tekevät suomalaisten geopuistojen luonnosta ainutlaatuisen.
Viestinnällisen ilmeen lisäksi Geopark-alueille on luotu hankkeessa yhteinen tarina, jonka ideana on tuoda yleisölle ymmärrettävässä muodossa esille alueiden erityislaatuisuutta ja niiden yhteisiä piirteitä. Kokonaisuutena tarina vetää yhteen Suomen viiden erityislaatuisen Geopark-alueen geologisen historian, joiden juuret ulottuvat yli 3 miljardin vuoden taakse. Maallikon näkökulmasta tarina tavallaan luo eksotiikkaa ympäristöön, joka muuten saattaisi tuntua arkiselta. Se tekee myös hyvin konkreettiseksi näkyväksi sen, miten maisema muuttuu vuosituhansien kuluessa -joskus jopa ääripäästä toiseen.
![[Alt-teksti: kertomus geoparkien synnystä, joka heijastaa planeettamme kehitystä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/744_2023_Suomen-UNESCO-Global-Geopark-alueet-kehittavat-yhteismarkkinointiaan_1-1024x576.jpg)
Landing page luo linkin alueiden välille
Kaikille Suomen Geopark-alueille on jo projektivaiheessa luotu omat nettisivustot, joilta löytyy hyvä tietovaranto alueen kohteista ja toiminnasta. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa alueille on tuotettu yhteinen landing page, joka tarjoaa tietoja Geopark-konseptista ja verkostoista sekä ohjaa alueista kiinnostuneen yleisön eteenpäin alueiden omille sivuille (Geoparks Finland 2023). Sivuston tärkein tehtävä on toimia alueiden yhteisenä kontaktipintana yleisölle, joka ei vielä tunne Suomen Geopark-alueita ja niiden toimintaa.
![[Alt-teksti: Suomen kartta, johon on merkitty viisi Geopark-aluetta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/744_2023_Suomen-UNESCO-Global-Geopark-alueet-kehittavat-yhteismarkkinointiaan_2-1024x576.png)
Uusien viestinnällisten materiaalien on tarkoitus tuoda esille Suomen Geopark-alueita teemoiltaan ja toiminnaltaan yhtenäisenä kokonaisuutena, joka esittelee Suomen monimuotoista geologista perintöä. Työn alla on myös alueiden yhteinen esittelyvideo, joka käsittelee Geopark-alueiden luontoa ja siihen liittyviä elämyksiä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hankeen osatoteuttajia ovat Kraatterijärvi Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Rokua Geopark, Saimaa Geopark ja Salpausselkä Geopark.
Lähteet
Elhaimer, A. 2023. Kraatterijärven Geopark-hankkeelle ”vihreä kortti” ‒ Status on jo käytännössä varma. Yle.fi. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20049252
Geoparks Finland. 2023. Suomen Geopark-alueet. Geoparks Finland Network. LAB. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/
LAB. 2023. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. Viitattu 1.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
