Sosiaali- ja terveysalalla tietoa on paljon, mutta se myös muuttuu ja uudistuu koko ajan. Työntekijöille on tärkeää, että tietoa on saatavilla riittävästi, tieto on ajantasaista ja että tietoa saa oikea-aikaisesti.
Työyhteisön toimivuus vaikuttaa tiedon jakamiseen ja tiedonkulun toimivuuteen. (Vakkala & Palo 2016, 192, 194.) Lampisen (2019, 59) mukaan tiedon kulku, tiedottaminen ja kommunikointi vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen ja yhteisöllisyyden kokemukseen.
Työyhteisön vuorovaikutukseen vaikuttaa organisaation kulttuuri ja toimintatavat, mutta työyhteisöillä on myös ryhmäkohtaisia tapoja ja ominaisuuksia olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä. (Horila 2018, 49–50; Mikkola & Nykänen 2020, 15.) Työyhteisön vuorovaikutukseen vaikuttavat myös tiimin jäsenten henkilökohtaiset viestintäteknologiataidot (Laitinen & Valo 2017, 18; Raappana 2018, 127).
Työyhteisöviestinnän vaikutus työyhteisön toimintaan
Työyhteisön viestintä ja vuorovaikutus vaikuttavat työyhteisön toimintaan ja työskentelyyn sekä tavoitteiden saavuttamiseen ja merkityksellisyyden kokemukseen. (Vakkala& Palo 2016, 194; Valo & Mikkola 2020, 3, 10.) Rajamäki (2022, 90) korostaa, että työyhteisöviestinnän kehittämisen on tärkeä lähteä työyhteisön yksilöllisistä tarpeista.
Halme (2023) kehitti tutkimuksellisessa kehittämistyössään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen (Päijät-Soten) neuvolapalveluiden työyhteisöviestintää. YAMK-opinnäytetyössä lähestymistapana oli toimintatutkimus, jossa terveydenhoitajille toteutetun kyselyn ja työpajatyöskentelyn tulosten pohjalta laadittiin työyhteisöviestintäsuunnitelma.
Terveydenhoitajien kyselyssä ja työpajatyöskentelyssä toivottiin viestinnän keskittämistä ja selkiyttämistä, yhteisiä toimintatapoja sekä osaamisen lisäämistä. Laaditussa työyhteisöviestintäsuunnitelmassa huomioitiin toivotut osa-alueet, ja viestintäsuunnitelma on otettu osaksi neuvolatyön perehdytystä.
Kirjoittajat
Henna Halme valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluissa terveydenhoitajana.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin yksikössä.
Lähteet
Halme, H. 2023. Työyhteisöviestinnän kehittäminen neuvolapalveluissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302232762
Horila, T. 2018. Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7452-7
johnhain. 2014. Hahn, J. Me, yhtenäisyyttä, yhteistyötä, yhdessä, yhteisö. Pixabay. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/me-yhten%c3%a4isyytt%c3%a4-yhteisty%c3%b6t%c3%a4-566326/
Laitinen, K. & Valo, M. 2018. Meanings of communication technology in virtual team meatings: Framing technology-related interaction. International Journal of Human-Computer Studies. Vol. 111, 12–22. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijhcs.2017.10.012
Lampinen, M-S. 2019. Yhteisöllisyys sosiaali- ja terveystoimen esimiesyhteisössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1202-2
Mikkola, L. & Nykänen, H. 2020. Workplace relationships. Teoksessa Mikkola, L. & Valo, M. Workplace communication. 1. painos. E-kirja. New York: Routledge. 3–14.
Raappana, M. 2018. Onnistuminen työelämän tiimeissä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7553-1
Rajamäki, S. 2021. Työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen rakentuminen vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978.951-39-8936-1
Vakkala, H. & Palo, M. 2016. Tietoperustaisuus ja tietokulttuuri johtamistyössä. Teoksessa Syväjärvi, A. & Pietiläinen, V. (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. E-kirja. Tampere: Tampere University Press. 189–226.
