Monimuotoisuus luo vastuullista työnantajakuvaa ja kilpailuetua

LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia työelämästä on kuultavissa maaliskuussa julkaistulla Opiskelijoiden terveiset lahtelaisille yrityksille -videolla (LAB 2022a). Videon voit katsoa täältä.

Video kuvattiin Yritys-Hunter -projektin (LAB 2022b) toimeksiantona Lahdessa tammi–helmikuussa 2022.  Linkki Yritys-Hunterin hankesivuille löytyy tästä.

Videon kantavana ajatuksena on saattaa moninaisten opiskelijoiden ääni kuuluviin. Alueen oppilaitoksissa, LABissa, LUT-yliopistossa ja Koulutuskeskus Salpauksessa on paljon eri taustoista tulevia opiskelijoita. Videolla haluttiin huomioida eri-ikäisten, eri sukupuolta olevien ja eri kansallisuutta edustavien opiskelijoiden kirjoa ja moniäänisyyttä.

Kuva 1. Eri-ikäiset ja eri kansallisuuksia edustavat opiskelijat pääsevät ääneen LAB-videolla. (LAB 2022a)

Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat vastuullisuuden osa-alueita, joita yhä useampi yritys tänä päivänä tavoittelee ja joiden toivotaan tuovan kilpailuetua sekä erilaisen osaamisen että vastuullisen työantajakuvan ansiosta. Keskeistä ei kuitenkaan ole erilaisuus vaan erilaisten ihmisten muodostama kokonaisuus. Monimuotoinen työyhteisö synnyttää innovaatioita ja ymmärtää paremmin erilaisia asiakkaita ja sidosryhmiä. (Koipijärvi & Kuvaja 2020; Rauha 2020; Timonen 2015.)

Työelämässä vaaditaan asennemuutosta

Julkisuudessa puhutaan monimuotoisuuden ja asennemuutoksen tarpeesta suomalaisessa työelämässä, mutta yritykset pyrkivät usein palkkamaan profiililtaan samankaltaisia henkilöitä, joihin on aiemmin totuttu.  Erilaisuutta välttelevä yrityskulttuuri muokkaa uusista työntekijöistään helposti kaltaisiaan. (Koipijärvi & Kuvaja 2020.)

Kuva 2. Monimuotoisuus tuo yritykselle kilpailuetua. (rawpixel.com 2018)

Tuttu ja turvallinen on helppo valinta, mutta muutosta tarvitaan niin kielivaatimuksiin, työntekijän ikään kuin vierasperäiseen sukunimeen liittyvissä asenteissa. Suurin este vieraskielisten palkkaamisessa liittyy työnantajien heikkoon englannin kielen osaamiseen, erityisesti pk-yrityksissä. Pitäisikin miettiä, miten sekä työnantajan että työntekijän suomen kielen oppimista tuetaan työnteon rinnalla. Liikkeelle voi lähteä vähän heikommallakin kielitaidolla. (Tikkala 2021; Valkama & Pantzar 2021.)

Työpaikkailmoituksissa saatetaan kuitenkin vaatia asioita, joita maahanmuuttajien on hyvin vaikea saavuttaa, kuten natiivitasoista suomen kieltä. Tämä ja monet muut Ylioppilaslehden esimerkit ovat karua luettavaa ulkomaalaisten kokemuksista Suomessa. Juttuun haastatellut opiskelijat ovat kohdanneet epärealististen kielivaatimusten lisäksi byrokraattista kyykyttämistä, ulkopuolisuutta ja syrjintää. (Ruohisto 2021.)

Monimuotoisuus rikastuttaa työyhteisöä

Paljon puhutun työvoima- ja osaajapulan aikana työnantajien on tärkeää nähdä opiskelijat investointina tulevaisuuteen, mitä myös tradenomiopiskelija peräänkuuluttaa Opiskelijoiden terveiset lahtelaisille yrityksille -videolla. Opiskelijoiden erilaisten näkemysten kuuleminen voi tuoda myös uutta näkökulmaa yrityksen toimintaan.

Parhaimmillaan uusi avaus voi sysätä liikkeelle esimerkiksi kansainvälisen osaajan palkkaamisen tai harjoittelupaikan tarjoamisen opiskelijalle. Avaus voi monipuolistaa rekrytointia, mikä puolestaan voi tuoda hyvää aineetonta pääomaa, vahvistusta työnantajakuvaan sekä rikastuttaa koko työyhteisöä moninaisen osaamisen muodossa.  

Kirjoittaja

Niina Ihalainen (VTM, MBA) työskentelee TKI-asiantuntijana ja Yritys-Hunter -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.    

Lähteet

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2020. Yritysvastuu 2.0: johtamisen uusi normaali. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.

Rauha, M. 2020. Tavoitteena monimuotoinen ja inklusiivinen työyhteisö? Aloita näistä. Suomen Teollisuussijoitus. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa
https://www.tesi.fi/artikkeli/tavoitteena-monimuotoinen-ja-inklusiivinen-tyoyhteiso-aloita-naista/

rawpixel.com. 2018. African, American, Asian, Black. Pxhere. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://pxhere.com/fi/photo/1444589

Ruohisto, W. 2021. Tahdon jäädä Suomeen. Ylioppilaslehti, Feature 5/2021.
Viitattu 1.4.2022. Saatavissa. https://ylioppilaslehti.fi/2021/10/tahdon-jaada-suomeen/

Tikkala, H. 2021. Asenneongelmat pahentavat työvoimapulaa, pohtii työministeri Tuula Haatainen: Suhtautumista vieraskielisiin ja viisikymppisiin pitäisi muuttaa. YLE Uutiset. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12188594

Timonen, L. 2015. Moninaisuus – hyvän työyhteisön ominaisuus? Teoksessa: Timonen, L., Mäkelä, J. & Raivio, A-M (toim.). Moninaisuus on hyvän työyhteisön ominaisuus. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 213. 15–23. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-410-7

Valkama, H. & Pantzar, M. 2021. Vieraalla kielellä työskentely pelottaa – työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely. YLE Uutiset. Viitattu 4.3.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-12174397   

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022a. Opiskelijoiden terveiset lahtelaisille yrityksille. Video. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://youtu.be/EWcbz_YORU0

Linkki 2. LAB. 2022b. Yritys-Hunter. Projekti. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.