Työn tauottaminen vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Ihmisen keho ja mieli eivät kestä kovaa ja jatkuvaa rasitusta, vaan vaativat myös palautumista. Kuormittavien työtehtävien jälkeen työntekijän kannattaa hoitaa kevyempiä työtehtäviä. Työpäivän olisikin hyvä sisältää sekä palauttavia että virkistäviä vaiheita. (Virolainen 2012, 94.)
Etenkin tietotyöläiset saattavat pitää ruoka- ja kahvitauon tietokoneen äärellä, mikä johtaa siihen, että työntekijä ei pidä työpäivän aikana yhtään aidosti palauttavaa taukoa (Virtanen 2021, 157). Työpäivän aikana ei myöskään aina pysty pitämään taukoa silloin, kun se olisi tarpeen. Liian pitkät kokoukset ja intensiiviset työskentelyjaksot vievät taukojen ajan. (Huotilainen 2021, 49.)
Usein ihmisen aivot tarvitsisivat tauon jo kahden tunnin jälkeen, joskus jopa useammin. Työntekijän tuottavuus laskee iltapäivällä lounastauon jälkeen, jolloin työnteko hidastuu merkittävästi ja työntekijä kokee olevansa kiireinen (Huotilainen 2021, 94–96). Tauoton työnteko ei siis ole tehokkuuden merkki. Sen sijaan todellista tehokkuutta on pitää huolta itsestään, sillä se vaikuttaa myönteisesti niin hyvinvointiin kuin aikaansaamiseenkin. (Virtanen 2021, 157.)
Lerkki (2024) tutki opinnäytetyössään Hämeen Osuuspankin työntekijöiden työhyvinvoinnin nykytilaa sekä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan sekä työhyvinvointia edistäviä että heikentäviä tekijöitä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten työhyvinvointia olisi mahdollista kehittää. Tutkimuksessa yksi keskeisimmistä työhyvinvointia parantavista tekijöistä oli riittävät tauot työpäivän aikana. Esiin nousi ajatus liikunnan harrastamisesta työajalla: viikoittaisen liikuntahetken tarjoamisella voisi olla positiivinen vaikutus hyvinvointiin.
Elvyttävät päiväunet
Monet yritykset, esimerkiksi Google ja Nike, kannustavat työntekijöitään nukkumaan päiväunia työpäivän aikana. Lyhyet päiväunet tarjoavat monia kognitiivisia hyötyjä: ne parantavat luovaa ongelmanratkaisua ja loogista päättelyä, edistävät uusien asioiden oppimista sekä auttavat aivoja vahvistamaan päivän aikana opittuja asioita. Päiväunet eivät kuitenkaan sovi kaikille, joten työntekijän on olennaista tutustua omaan vireystilaansa, ja kokeilla erilaisia menetelmiä vireystason ylläpitämiseen. (Huotilainen 2021, 94–96.)
Työntekijöiden hyvinvointia voidaan edistää myös työpäivään sisältyvällä liikunnan harrastamisella. Esimerkiksi kävelykokoukset ja ohjatut taukojumpat ovat hyviä keinoja liikkumisen lisäämiseksi. Lisäksi joustavat työajat voivat mahdollistaa liikunnan. Konkreettisten keinojen lisäksi asenne ja työpaikan käytännöt ovat myös oleellisessa asemassa. Työnantajan on hyvä kannustaa portaiden käyttöön ja työmatkaliikuntaan sekä mahdollistaa työpäivän aikainen palautuminen liikunnan avulla. Työpaikalla voi olla myös liikuntaryhmiä ja järjestettyjä liikunta- tai haastekampanjoita. (Työterveyslaitos 2024.)
Kirjoittajat
Hanna Lerkki valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK). Hän työskentelee Hämeen Osuuspankissa asiakkuusneuvojana.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Huotilainen, M. 2021. Aivosi tarvitsevat tauon. Jyväskylä: Tuuma.
Lerkki, H. 2024. Työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista Hämeen Osuuspankissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810335
Pixabay. 2018. Tauko, aikalisä. Viitattu 12.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tauko-aikalis%C3%A4-tausta-keskeytys-3788979/
Työterveyslaitos. 2024. Liikkuminen ja liikunta osana hyvää työpäivää. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli/liikkuminen-ja-liikunta-osana-hyvaa-tyopaivaa
Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.
Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.
