Tekoäly on tullut osaksi kirjanpitäjän työtä. Jotta kirjanpitäjät pystyvät sopeutumaan muutokseen, on heidän opeteltava käyttämään tekoälytyökaluja. Niitä on olemassa monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Testaamalla löytää parhaiten omaan työhön sopivat ratkaisut.
Kirjanpitäjä hyötyy tekoälyn käytöstä
Kirjanpitäjä voi hyödyntää tekoälyä työssään monin tavoin. Chatbottien ja muiden generatiivisen tekoälyn avustajien kanssa keskustelemalla onnistuu esimerkiksi tekoälytuettu kirjoittaminen, kääntäminen, avun kysyminen, ideointi sekä asiakirjojen hahmotteleminen. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 3.4; Harris 2025.) Erillisiä käännössovelluksia on myös olemassa. Niiden avulla voidaan suoraan kääntää tekstiä tai saada apua kielenhuoltoon.
On myös hyödyllistä ymmärtää optisen merkkien tunnistamisen (engl. Optical Character Recognition, OCR) periaatteet ja sitä hyödyntävät työvälineet. OCR mahdollistaa tiedon poimimisen kuvista ja skannatuista tiedostoista. OCR:n avulla voidaan käsitellä esimerkiksi laskuja ja kuitteja. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 3.4.)
Tekoälyä voidaan hyödyntää myös kuvankäsittelyssä, datan analysoinnissa sekä automaatioiden luomisessa. Kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestelmissä kertyy huomattava määrä rakenteista dataa. Tähän liittyen erityisesti datan analysointi ja ennusten laatiminen sekä automaatioiden luonti helpottavat kirjanpitäjän työtä. Kuvankäsittelyä taas voidaan hyödyntää grafiikkojen luontiin. (Harris 2024.)

Mihin tekoälyä käytetään eniten?
Pahkajärvi (2025) tutkii opinnäytetyössään, mihin työtehtäviin tekoälyä käytetään tilitoimistoissa. Tulosten mukaan tekoälyä käytetään eniten ostolaskujen tiliöinnissä ja tiedon etsinässä sekä tekstien kääntämisessä. Myös tiedotteiden, toimintaohjeiden yms. laatiminen tekoälyllä oli yleisimpien työtehtävien joukossa.
Tutkimus toi esiin myös, että tekoälyä käytetään jo useimmissa tilitoimistoissa. Tutkimukseen vastanneista 81 % käytti tekoälyä työssään. Toki on huomionarvioista, että hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa, ja sen käyttötavat vaihtelevat paljon eri tilitoimistojen välillä. Osa toimijoista saattaa nähdä tekoälyn ennen kaikkea rutiinitehtäviä helpottavana työkaluna, kun taas toiset kokeilevat sitä jo laajemmin esimerkiksi analytiikan tukena ja asiakasviestinnän kehittämisessä. Tämä kertoo, että tekoälyn rooli taloushallinnossa on jatkuvassa muutoksessa, ja sen sovelluskohteet laajenevat vähitellen.
Kirjanpitäjän tarvitsema osaaminen
Nykyisistä taloushallinnon tehtävistä voidaan vuosikymmenien aikana automatisoida yli 95 %. Kirjanpitäjän työ on muuttumassa, jolloin osaamistarpeet muuttuvat. (Kaarlejärvi & Salminen 2018, 3.4.)
Pahkajärven (2025) opinnäytetyössä selvitettiin tilitoimistoissa työskenteleviltä, millainen tekoälyosaaminen koetaan hyödylliseksi. Eniten vastauksia keräsi chatbottien, käännösohjelmien sekä tekoälykirjoitustyökalujen käyttö. Myös OCR-ohjelmistojen käytön osaaminen koettiin hyödylliseksi.
![[Alt-teksti: graafinen esitys, josta ilmenee, että osaamista tarvitaan eniten tekoälytyökalujen ja käännösohjelmien käyttöön.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/10/376_2025_Tekoaly-kirjanpitajan-uusi-paras-tyokaveri_2-1-1024x671.jpg)
Pahkajärven opinnäytetyössä vastaajamäärä jäi pieneksi, joten vastauksia ei voida yleistää. Kuitenkin myös Kaarlejärvi ja Salminen (2018, 3.4) ja Ajayi-Nifise ym. (2024) kertovat saman suuntaisesta kehityksestä. Käyttöliittymät on nopeasti yleistynyt tekoälyn osa-alue. Näitä ovat chatbotit, kuvien ja tekstien tunnistus sekä tekstin muodostaminen.
Kaiken kaikkiaan tekoäly on vakiintumassa tärkeäksi osaksi kirjanpitäjän työtä ja siitä kannattaa olla kiinnostunut. Jotta tekoälyn kanssa työskentely onnistuu, niin on hyvä kuitenkin ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteita. Tekoälyltä puuttuu intuitio ja ammatillinen skeptisyys, mitkä ovat välttämättömiä kirjanpitäjänä menestymiselle. (Icaew Insights 2024.)
Kirjoittajat
Reetta Pahkajärvi opiskelee liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ajayi-Nifise, A., Odeyemi, O., Mhlongo, N., Ibeh, C., Elufioye, O. & Awonuga, K. 2024. The future of accounting: Predictions on automation and AI integration. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://pdfs.semanticscholar.org/e637/9701c80f301cb8458129545316e1044df8df.pdf
hamonazaryan1. 2017. Muistikirja, Tehdä työtä, Tyttö. Pixabay. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/muistikirja-tehd%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-tytt%C3%B6-2386034/
Harris, A. 2025. Accountancy in the Age of AI. The association of international accountants. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://www.aiaworldwide.com/news/news/accountancy-in-the-age-of-ai/
Icaew Insights. 2024. The most desired skills for AI-assisted accountants. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://www.icaew.com/insights/viewpoints-on-the-news/2024/nov-2024/the-most-desired-skills-for-aiassisted-accountants
Kaarlejärvi, S. & Salminen, T. 2018. Älykäs taloushallinto ─ automaation aika. E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
Pahkajärvi, R. 2025. Tekoälyosaamisen tarve tilitoimistoissa. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 22.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025093025401