Työhyvinvoinnin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä, joten on tärkeä kerätä työntekijöiltä tietoa työhyvinvoinnista. Tänä päivänä työhyvinvointitietoa voi olla paljonkin käytettävissä yrityksissä. Tiedon käsitteleminen vie aikaa, jota tarvitaan myös kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Voisiko tekoäly olla avuksi työhyvinvointitiedon käsittelyssä?
Tietoa työntekijöiltä tarvitaan työhyvinvoinnin johtamiseksi
Työntekijöillä on oikeus tulla kuulluksi. Heidän äänensä kuuleminen on tärkeää yrityksen kehittymisen kannalta. (Morrison 2014.) Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii tiedon keräämistä työntekijöiltä. Tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista erilaisista tekijöistä voidaan kerätä esimerkiksi kyselyjen ja arviointien avulla (Tampereen yliopisto & Tampereen ammattikorkeakoulu 2024).
Työn Syke -hankkeessa (LAB 2024) mukana olevien yritysten kanssa on pohdittu, millaista työhyvinvointitietoa on hyvä kerätä, miten ja kuinka usein. Esimerkiksi työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset antavat hyvän tietopohjan. Lisäksi yrityksissä koetaan tarpeelliseksi kerätä itse tietoa esimerkiksi työn sujuvuudesta ja työssä viihtymisestä. Tiedon keräämisessä on vaihtelevuutta yritysten välillä: isommissa yrityksissä on käytössä henkilöstöhallinnon osaaminen ja järjestelmät. Tällöin työhyvinvointitietoa kerääntyy säännöllisesti ja paljon – jopa tietoähkyyn asti. Vuorostaan pienemmissä yrityksissä pohdintaa herättää, miten työhyvinvointitietoa voidaan kerätä helposti ja edullisesti. Käytössä saattaa olla kysely, jota toteutetaan kerran vuodessa ja jonka käsittely vie aikaa. Kerran vuodessa kysyminen ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta olla työhyvinvoinnin pulssilla.
Pelkkä työhyvinvointitiedon kerääminen ei riitä, vaan lisäksi työhyvinvointitietoa on hyödynnettävä työhyvinvoinnin johtamisen tukena (Työterveyslaitos 2024). Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen hyödyttää niin työntekijöitä kuin työnantajaa: työntekijöiden sitoutuminen tukee työntekijöiden omaa hyvinvointia, mikä vuorostaan edistää yritysten tuottavuutta ja suorituskykyä (Murni ym. 2018).
Tekoäly avuksi työhyvinvointitiedon analysointiin ja hyödyntämiseen
Voisiko tekoäly auttaa yrityksiä työhyvinvointitiedon kanssa? Tekoälyllä tarkoitetaan yleisesti ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja ratkaisemaan ongelmia ilman kaikkia mahdollisia tilanteita varten ohjelmoituja sääntöjä (Siukonen & Neittaanmäki 2019). Tekoälyn avulla voidaan koota ja käsitellä tietoa sekä tukea päätöksentekoa ja vuorovaikutusta (Neittaanmäki & Kaasalainen 2019).
Esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta tekoäly voi auttaa suuren työhyvinvointitietomäärän käsittelyssä ja tietoon perustuvien kehitystoimenpide-ehdotusten sanallistamisessa. Tällöin yrityksessä työhyvinvoinnista vastaavan henkilön tai tiimin työaika säästyy työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Joko teidän yrityksessänne hyödynnetään tekoälyä työhyvinvointitiedon osalta?
Tekoälyä hyödynnettäessä on pohdittava myös tekoälyn etiikkaa: mitä, miten tai minne tietoja kerätään? Riskit ja hyödyt on tiedostettava. On pohdittava, miten tekoälyn tuottamaa tietoa hyödynnetään eettisesti oikein ja onko siihen riittävää lukutaitoa ja koulutusta (Hallamaa ym. 2020). Me käyttäjät olemme isossa roolissa tekoälyn kehittämisessä ja eettisyyden huomioinnissa. Fakta on kuitenkin se, että tekoälyn käyttö kasvaa koko ajan, halusimme tai emme.
Kirjoittajat
Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin hyvinvointiyksikön lehtorina ja toimii Työn Syke –hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia – erityisesti aivoterveyden edistämisen näkökulmasta.
Marja Timperi (fysioterapeutti YAMK) työskentelee LABin hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja Työn Syke-hankkeen projektipäällikkönä. Mielenkiinnon kohteena erityisesti teknologian hyödyntäminen ja kehittäminen sote-alalla.
Lähteet
geralt. 2015. Altmann, G. Success, curve, hand, finger, woman. Pixabay. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/success-curve-hand-finger-woman-1093891/
Hallamaa, J., Leikas, J., Malkavaara, M. & Vesterinen, O. 2020. Tulevaisuuden teknologiat ja tekoälyn etiikka. Julkaisussa Sihvo, P. & Koski, A. (toim.) Eettinen toimintamalli: Osaamista tulevaisuuden koulutukseen ja sote-alan työhön. 1 toim., B, Oppimateriaaleja ja kokoomateoksia, Nro 65, North Karelia Polytechnic. Joensuu. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/625cac12-700c-40c2-8cd8-fcd1872b5e91/content
LAB. 2024. Työn Syke ‒ Teknologiatyökaluja työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/tyon-syke
Morrison, E. W. 2014. Employee Voice and Silence. Annual Review of Organisational Psychology and Organizational Behavior 1, 173–197. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-031413-091328
Murni, M.K.S., Khalisah, K.S., Nasir, M.A.M., Ibrahim, M.F., Noor, M.F.M., Sofian, A.I., Ramlee, K.M., Nazar, M.R.A.M., Hassan, W.M.H.W. & Bakar, N.A.S.A. 2018. The Impact of Knowledge Management on Employee’s Sense of Well-Being. Teoksessa Noordin, F., Othman, A. & Kassim, E. (toim.) Proceedings of the 2nd Advances in Business Research International Conference. Singapore: Springer. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-981-10-6053-3_34
Neittaanmäki, P., & Kaasalainen, K. 2019. Informaatioteknologia ja tekoäly tukena mielenterveyspalveluissa. Talous ja yhteiskunta, 47(3), 42–47. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty32019.pdf
Siukonen, T. & Neittaanmäki, P. 2019. Mitä tulisi tietää tekoälystä? Jyväskylä: Docendo.
Tampereen yliopisto & Tampereen ammattikorkeakoulu. 2024. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi
Työterveyslaitos. 2024. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen ja käsitteet. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla –opas. Työterveyslaitos. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla/osa-1-strateginen-tyohyvinvoinnin-johtaminen-ja-kasitteet
