Tekoälyn hyödyntäminen esillä opetusteknologian suurtapahtumassa

BETT (British Educational Training and Technology) on vuosittain tammikuun lopulla Lontoossa järjestettävä Euroopan suurin, kansainvälinen opetusteknologian tapahtuma. Se pidettiin Lontoon ExCel-messukeskuksessa Elisabeth Linen varrella, Royal Docksissa.

Tapahtumaan, joka pidettiin nyt neljättäkymmenettä kertaa, osallistui yli 600 yritystä ja yli 35000 opetusalan ammattilaista. Osallistujia saapui yli 130 eri maasta, joukossa myös joitain satoja suomalaisia opetusalan edustajia. (BETT 2025)

Vihdoinkin paikalla!

Olin itse törmännyt tietoon tapahtumasta jo vähintään viisi vuotta sitten, mutta koronasta ja muistakin päällekkäisistä menoista johtuen vasta tänä vuonna minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua.

Vaikka kuulin kokeneemmilta kävijöiltä, että tapahtuma vaikutti aiempia vuosia pienemmältä, niin minulle riitti hyvin tekemistä ja näkemistä kolmeksi päiväksi ja jäi tunne, että varmasti paljon jäi vielä tutkimattakin.

[Alt-teksti: paljon pieniä yksityiskohtia ja näyttelyalueiden symboleita ja numeroita sisältävä karttapiirros.] — Kuva 1. Näyttelyalueiden pohjakartta; kuvakaappaus BETT show -mobiilisovelluksesta. (Kuva: Petra Yli-Kovero)

Tapahtuma oli jaettu kahteen halliin ja kahteen alueeseen, teknologiseen ja pedagogiseen puoleen. Pohjoisessa hallissa olivat enemmän esillä laitteet sekä nk. kansainvälinen alue, eli valtioiden osastot kunkin maan EducationTech-osaamista esittelemässä. Eteläisessä hallissa oli enemmän pedagogisia sovelluksia sekä ratkaisuja hallintoon liittyviin toimintoihin.

Valtavassa tarjonnassa suurin ruuhka oli alan jättiläisten, Microsoftin (M365), Adoben (Adobe Express), Googlen (Workspace for Education), Canvan ja Kahootin näyttelyalueilla. Ohjelmaa näissä paikoissa riitti jokaiselle kolmelle tapahtumapäivälle; työpajoja ja erilaisia tietoiskuja / luentoja oli jatkuvalla syötöllä. Monet näistä vajaan puolen tunnin pikkuluennoista osoittautuivatkin varsin antoisiksi.

Yksi teema yli muiden

Messujen joka puolella vastaantuleva teema oli tekoäly, AI. Ei puhuttu tekoälyn tulosta, vaan olosta ja vaikutuksesta. Useampaan otteeseen tuli esille, että tekoäly ei ole enää uutta ja ihmeellistä. Se on jo osa oppilaitosten arkea. Keskustelu on siirtynyt tekoälyn määritelmästä sen hyödyntämiseen oppimisen tukemisessa. Opiskelijat, ja mikseivät opettajatkin, kaipaavat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoäly vaikuttaa heidän omalla alallaan.

Tapahtumaan kuului myös runsaasti oheistapahtumia, kuten kutsuvierasseminaareja ja ennakkoilmoittautumisen vaatineita tapahtumia messualueella, esimerkiksi TableTalk-pienryhmäkeskustelut ja Tech User Labs -työpajat.

Itse osallistuin TableTalkiin teemalla Designing a future-ready curriculum: What’s relevant for tomorrow’s learners? Tuon teeman valitsin, koska LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on menossa tietojenkäsittelyn tradenomin opetussuunnitelmatyö. Ryhmä pöydässämme koostui kymmenestä osallistujasta, jotka toivat mukaan osaamistaan Koreasta, Norjasta, Italiasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta sekä Suomesta.

[Alt-teksti: kymmenen hymyilevää henkilöä pyöreän pöydän ympärillä.] — Kuva 2. Table Talks, pöytä 32. (Kuva: Petra Yli-Kovero)

Tekoäly läpileikkaavaksi osaksi koulutusta

Pohdimme ryhmässä, ketä varten koulutus on. Koulutammeko opiskelijoitamme työmarkkinoita varten vai pyrimmekö kehittämään itsenäisesti ajattelevia ihmisiä, joilla on niin inhimillisen vuorovaikutuksen taito kuin muutkin metataidot hallussa. Pohdimme myös laajempia kysymyksiä teknologian roolista koulutuksessa. Generatiivinen AI tarvitsee arvoja sekä eettisen kehyksen, ja niitä sillä ei ole valmiina. Tekoäly on osa tulevaisuuden työelämää, ja valmistuneilta opiskelijoilta odotetaan tekoälyosaamista. Opiskelijoiden ymmärryksen kasvattaminen ei voi jäädä yksittäisen irrallisen opintojakson varaan, vaan se tulee nyt ja tulevaisuudessa nivoa läpileikkaavaksi osaksi koulutusta.

Oikein käytettynä tekoäly voi automatisoida monia opettajien rutiinitehtäviä, kuten kokeiden tarkistusta ja hallinnollisia tehtäviä, vapauttaen näin opettajien aikaa keskittyä enemmän opetukseen ja oppilaiden tukemiseen. (OPH 2025)

Opettajien taidot ja suhtautuminen tekoälyyn ovat muutoksessa keskeisiä tekijöitä, mikä korostaa entisestään alakohtaisen kehittämisen ja osaamisen lisäämisen merkitystä. Alakohtaisuuden varmistamiseksi opettajat tulee osallistaa suunnitteluun ja yhteisten pelisääntöjen laatimiseen.

Kirjoittaja

Petra Yli-Kovero on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön osaamispäällikkö.