Digitalisaatio ja teknologian nopea kehittyminen ovat 2000-luvulla muuttaneet matkailualaa monella tavoin. Eräs matkailun kehittämisen näkökulmasta mielenkiintoisimmista teknologian nyansseista on tekoäly, jota tänä päivänä hyödynnetään matkailussa paljon muun muassa asiakasdatan keräämisessä ja analysoinnissa, markkinoinnissa, asiakaspalvelussa sekä matkailun logistiikkaan liittyvässä prosessisuunnittelussa. Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy kiinnostavia mahdollisuuksia ja se voi auttaa matkailuyrittäjää tai kehittäjää tehostamaan toimintaansa sekä löytämään uusia ideoita tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Toisaalta tekoäly tuo mukanaan myös riskejä, joiden tunnistaminen ja huomioiminen on tärkeää mm. tietoturvan näkökulmasta.
Datan analysoinnilla kohdennettua tietoa
Eräs ensimmäisistä tekoälyn hyödyntämisen kohteista matkailualalla on ollut datan analysointi, jonka kautta on mahdollista saada arvokasta tietoa esimerkiksi matkailukohteiden nettisivujen käytöstä sekä tukea erilaisten matkailuun liittyvien logistiikkaprosessien yhdistämiseen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä datan analysointiin liittyy yleensä myös erilaisten personalisoitujen palvelupakettien räätälöinti ja niihin liittyvien ostosuositusten tarjoaminen (Tourism Innovation Summit 2024). Koska tekoäly mahdollistaa tulevaisuudessa yhä henkilökohtaisemman asiakaspalvelun, on siitä apua yksittäisille kuluttajille ja tietyille kohderyhmille räätälöityjen palvelupakettien muodostamisessa. Asiakasnäkökulmasta tämä näkyy siinä, että tekoäly voi oppia ymmärtämään asiakkaan tarpeita ja siten helpottaa matkailijaa löytämään omia mielenkiinnon kohteitaan vastaavia palveluja (Visit Finland 2024).
![[Alt-teksti: tekoälyn luomassa kuvassa kaunis viisihenkinen perhe pyöräilee peltomaisemassa, takana näkyy järvi, perheen vanhemmilta puuttuvat pyöräilykypärät.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/845_2024_Tekoalyn-hyodyntamisesta-matkailualalla-1024x585.jpg)
Tarinoiden näkyväksi tekeminen ja markkinointi
Koska tekoälyn avulla on mahdollista tehdä näkyväksi asioita, joita silmä ei näe, tarjoaa se mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös tarinallistamiseen. Luontomatkailussa tämä apu voi olla arvokasta esimerkiksi silloin, kun halutaan tuotteistaa kulttuurihistoriaa tai avata, miltä maisema on näyttänyt entisinä aikoina. Tekoälyn avulla on mahdollista myös tuottaa markkinoinnin sisältöjä tai visuaalisia materiaaleja tai tuottaa asiakastietoa markkinoinnin tueksi. Myös kansainvälistymisessä se saattaa olla hyödyllinen apuväline ‒ onhan tekoälyn avulla tänä päivänä mahdollista tuottaa helposti ymmärrettävää sisältöä myös itselleen tuntemattomalla kielellä (Tourism Innovation Summit 2024, Visit Finland 2024).
Uusia näkökulmia kehittämiseen
Tekoälystä voi kiireiselle matkailuyrittäjälle olla hyötyä myös asiakaspalvelujen tukiälynä sekä sparraajana, joka auttaa testaamaan ideoita ennen kuin ne viedään tuotantoon (Visit Finland 2024). Myös matkailun kehittäjää tekoäly hyödyttää muun muassa erilaisten raporttien ja suunnitelmien laatimisessa sekä uusien innovaatioiden kehittämisessä, vaikka tämä vaatiikin aina myös tuotoksien huolellisen tarkistamisen.
LAB-ammattikorkeakoulun ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen yhteisessä Häme by Cycle -Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hankkeessa (LAB 2024) on testattu tekoälyä visuaalisten materiaalien ja markkinointisisältöjen tuotannossa liittyen esimerkiksi kulttuurihistorian näkyväksi tekemiseen. Materiaaleja on tarkoitus hyödyntää myöhemmin tukena Häme by Cycle -reitistön kehittämisessä.
Tietoturvasta ja riskeistä
Tekoälyn hyötyvaikutuksiin liittyy myös riskejä, joista moni liittyy tietoturvaan. Esimerkiksi datan keräämisessä ja analysoinnissa on tärkeää tehdä toiminta näkyväksi ja pitää huolta siitä, että tarvittavat luvat ovat kunnossa (Visit Finland 2024). Joskus teemaan liittyy myös tietynlainen huijarisyndrooma, joka saa pohtimaan, onko esimerkiksi tekoälyllä tuotettujen visuaalisten sisältöjen hyödyntäminen matkailun markkinoinnissa huijausta vai sisällön rikastamista. Mielenkiintoista pohdintaa on herännyt myös siitä, kuka omistaa tekoälyn tuotokset ja voivatko ne loukata kolmansien oikeuksia (Ahava 2023).
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Häme by Cycle -Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttaja on Hämeen virkistysalueyhdistys.
Lähteet
Ahava, A. 2023. Generatiivinen tekoäly markkinoinnissa. Kuka omistaa tulokset ja voivatko ne loukata kolmansien oikeuksia? MRKTNG-media. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.mrktng.fi/blogi/generatiivinen-tekoaly-markkinoinnissa-kuka-omistaa-tulokset-ja-voivatko-ne-loukata-kolmansien-oikeuksia/
LAB. 2024. Häme by Cycle -hanke. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hame-cycle-kanta-hameen-pyoramatkailun-kehittaminen
Tourism Innovation Summit. 2024. How Artificial Intelligence is transforming the tourism and travel industry? Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.tisglobalsummit.com/artificial-intelligence-transform-travel-tourism/
Visit Finland. 2024. 10 vinkkiä tekoälyn hyödyntämiseksi matkailuyrityksissä ja -alueilla. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2024/10-vinkkia-tekoalyn-hyodyntamiseksi-matkailuyrityksissa-ja–alueilla
