Tenholan metsässä kaikki aistit viritettiin metsän taajuudelle

Maiseman arvo- eli MAISA-hankkeen viimeinen tuotetestaus Hattulassa, Tenholan metsässä ja muinaisella linnavuorella Vanajaveden rannalla, oli suunnattu hankkeessa jo aiemmin omia tuotteitaan ja palveluitaan testanneille yrittäjille ja muille yhteistyötahoille. Yrittäjät saivat nyt vuorostaan itse nauttia sekä henkisestä ravinnosta että metsän antimista kaikilla aisteillaan.  

Samalla MAISA-hankkeen pilotit saivat onnistuneen päätöksensä tässä marraskuun alun viimeisessä pilotissa. Hankkeen kohdealueilla Hattulassa, Sääksmäellä ja Hollola-Hämeenkoskella on nyt testattu yhdeksän maisemaan ja arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin liittyvää luonto- ja hyvinvointipalvelua.     

Marraskuun harmauteen toi voimaa henkinen opas Juha Kivinen. Väriä ja kotimaista ruokailoa metsän antimista valmisti ruoka-asiantuntija Suvi Malin Maa- ja kotitalousnaisista. Maistelumenun makupaloja nautittiin matkan varrella puolukasta, kuusenkerkistä, peurasta, sienistä, lähijärven halstratusta kuhasta ja karpaloista.  

Maljannosto metsälle ja pyytämisen jalo taito  

Alkumatkasta linnavuorelle nostettiin malja metsälle. Puolukka-kuusenkerkkäshotti on mitä parhainta superruokaa.  

Kuusenkerkkä avaa hengitysteitä ja torjuu yskää, joten sitä on käytetty vanhastaan yskänlääkkeenä. Se on myös erittäin C-vitamiinipitoinen ja hyvänmakuinen. Muistetaan, että kerkkiä saa poimia vain maanomistajan luvalla, kertoili maisema-asiantuntija Auli Hirvonen Maa- ja kotitalousnaisista.  

Kuva 1. Puolukka-kuusenkerkkäshotin raikas ja hieman pihkainen maku toi tuulahduksen alkukesästä. Kuva: Niina Ihalainen.  

Ennen ylös linnavuorelle kiipeämistä, Juha Kivinen kertoi tarinoita ikiaikaisesta luontosuhteestamme sekä luonnon merkityksestä henkisen hyvinvoinnin perustana. Samalla muistutettiin myös pyytämisen jalosta taidosta. Muinoin pyydettiin hyvää kala- ja metsästysonnea, muistettiin kiittää ja olla kiitollisia saaliista. Ihminen koki olevansa yhtä luonnon kanssa.  

Kuva 2. Henkinen opas Juha Kivinen (keskellä) kertoi ikiaikaisesta luontoviisaudesta lämmittävän nuotion äärellä. Kuva: Niina Ihalainen.  

Nuotion äärellä Suvi Malin tarjoili maistiaiseksi katajaista peuranpaistia. Riistaliha on lähes rasvatonta ja erittäin proteiinipitoista eli mitä parhainta lähiruokaa.  

Katajia kasvaa paljon Tenholan linnavuoren laella. Kataja kasvaa hitaasti ja elää jopa tuhatvuotiaaksi. Tähän sitkeyteen viitataan, kun puhutaan suomalaisista ”katajaisena kansana”, tarinoi Suvi Malin.  

Metsäkierroksen lopussa nautittiin vielä avotulella halstrattua kuhaa, nokipannukahvit ja jälkiruoaksi karpalometsän unelma.  

Makuelämykset lisäsivät metsäretken moniaistisuutta 

Ruoka tule maasta, vedestä ja metsästä, joten luonnonantimien tarjoilu luontoympäristössä on hieno ja autenttinen kokemus. Luonto koetaan kaikilla aisteilla, ja luonnon hyvinvointivaikutukset vahvistuvat entisestään, kun siihen liitetään mukaan myös makuaisti ja aidot maut.  

Ruoka- ja makuelämykset jäivätkin vahvasti mieleen, mikä ilmenee kaikilta testaajilta kerätystä palautteesta. Kaikki aistit ja koko keho virittäytyivät vahvasti metsän taajuudelle hyvän ruoan ja juoman saattelemina. 

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Niina Ihalainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ja Maiseman arvo -hankkeen projektipäällikkönä.  

Linkit 

LAB. 2020. Maiseman arvo -maaseudun ekosysteemipalveluiden pilottihanke. [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/maiseman-arvo   

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *