Kansainvälinen bioenergiakonferenssi Bio360 Expo järjestettiin Ranskan Nantesissa 24.–25.1. 2024, ja se kokosi yhteen alan asiantuntijat ja yritykset keskustelemaan biotalouden tulevaisuudesta (Bio360 Expo 2024). Yksi tapahtuman pääteemoista oli hiilidioksidin (CO2) talteenotto ja hyödyntäminen (Carbon Capture and Utilization, CCU).
CCU käsittää teknologioita, jotka erottavat CO2:n teollisuuslaitosten tai energiantuotannon päästövirroista ja muuntavat sen hyödyllisiksi tuotteiksi, kuten polttoaineiksi, kemikaaleiksi tai rakennusmateriaaleiksi. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan tarjoaa myös kestäviä ratkaisuja hiilen kierrätykseen.
Bioenergia ry:n CCU-erityisasiantuntija Erika Laajalahti (2024) nosti puheessaan esiin kaksi tärkeää näkökulmaa, miksi juuri CCU on erityisen tärkeä Suomen kannalta hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Ensinnäkin, laajan metsäteollisuuden ansiosta Suomen CO2-päästöistä noin puolet on biogeenista (Karjunen 2022), mikä on lähtökohtaisesti soveltuvampaa CCU-sovelluksille (LAB-ammattikorkeakoulu 2023a). Toiseksi, kilpaileva vaihtoehto CCU:lle on CCS eli CO2:n varastointi esimerkiksi maankuoren sedimentteihin. Valitettavasti Suomesta ei ole toistaiseksi löytynyt potentiaalisia geologisia varastoja tähän tarkoitukseen (Solismaa 2009). Näin ollen CCU on CO2-päästöleikkausten lisäksi Suomen ainut vaihtoehto hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi.
Tapahtumassa käytiin läpi myös CCU:n taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ulottuvuuksia. Vaikka teknologia tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, sen laajamittainen käyttöönotto edellyttää selkeitä poliittisia linjauksia, rahoitusta ja markkinoiden tukemista. Suomessa CCU:n hyödynnyspotentiaalia on tutkittu viime vuosina kansallisesti paljon (Kujanpää 2023), ja vuonna 2023 työ- ja elinkeinoministeriö tunnisti raportissaan (Semkin 2023), että päästövähennysinvestointien tarve vuoteen 2050 tulee olemaan luokkaa 12 miljardia, josta 90 % pitäisi pystyä toteuttamaan jo ennen vuotta 2040.
Uudet CO2-applikaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia
Tapahtumassa esiteltiin joitain uusia CO2-sovelluksia. Esimerkiksi Avantium on tutkinut HICCUPS-projektissaan biogeenisen CO2:n käyttöä muovinvalmistuksessa ja siihen liittyviä CO2:n raaka-ainekriteerejä (Avantium 2024). NeoCarbons on kehittämässä mikroleviin perustuvaa moduuliratkaisua, jossa myös likaista hiilidioksidia voitaisiin käyttää osana levän kasvatusta (NeoCarbons 2024). Vastaavasti CCM Technologies on tutkinut hiilidioksidin hyötykäyttöä lannoitusaineena (CCM Technologies 2024).
LAB-ammattikorkeakoulu on mukana ratkaisemassa CCU-haasteita muun muassa käynnissä olevien HIILIKETJU- ja Vähähiiliset referenssit -hankkeiden kautta (LAB-ammattikorkeakoulu 2023b, 2023c).
Kirjoittaja
Joonas Mustonen (M.Sc.) toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa hiilidioksidisivuvirtahankkeissa. Samalla hän tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelmassa.
Lähteet
Avantium. 2024. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://www.avantium.com
Bio360 Expo. 2024. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://www.bio360expo.com/lang/en
CCM Technologies. 2024. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://www.ccmtechnologies.co.uk/
Karjunen, H. 2022. Bench scale study of electrochemically promoted catalytic CO2 hydrogenation to renewable fuels. Väitöskirja. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT. Lappeenranta. School of Energy Systems, Energiatekniikka. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-873-7
Kujanpää, L. 2023. Carbon dioxide use and removal. Raportti. Valtioneuvosto. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164795/VNTEAS_2023_19.pdf
Laajalahti, E. 2024. Prospects of BECCU in Finland. Esitys Bio360 Expo -messuilla 24.-25.1.2024.
NeoCarbons. 2024. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://www.neocarbons.com/
LAB-ammattikorkeakoulu. 2023a. Arvoketjuja bioCO2:n hyödyntämiseksi. Artikkeli. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/biogeenisen-hiilidioksidin-talteenotto-osana-modernia-kiertotaloutta/
LAB-ammattikorkeakoulu. 2023b. Hiiliketju. Projekti. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vahahiiliset-referenssit-paijat-hame
LAB-ammattikorkeakoulu. 2023c. Vähähiiliset referenssit (Päijät-Häme). Projekti. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/urbaanin-hiilenkierron-uudet-arvoketjut
Semkin, N. 2023. Energiaintensiivisen teollisuuden vihreän siirtymän investointitarpeet ja niiden toteutumisedellytykset. Raportti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164567/TEM_2023_3.pdf.
Solismaa, L. 2009. Suomen merkittävimpien sedimenttikivimuodostumien CCS-soveltuvuus. Raportti. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2009_56.pdf
