Valtaosa suomalaisista pitää luontoa tärkeänä aineettoman hyvinvoinnin lähteenä, josta haetaan rauhoittumista, virkistymistä ja palautumista arjen kiireistä. Vaikka tässä onkin usein kyse oman henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä, on luontoympäristöjen potentiaali 2020-luvulla tunnistettu suureksi myös kansanterveyden edistämisessä ja terveydenhuollon kustannussäästöjen saavuttamisessa (SITRA 2021, Tyrväinen et al. 2024).
Suomalaisille luonto tarkoittaa yleisimmin metsää ja hyvinvointia on meillä jo kauan haettu nimenomaan metsäympäristöstä. Vaikka tähän kelpaa mikä tahansa pienikin talousmetsä, löytyy maastamme tänä päivänä myös useita terveysmetsäksi nimettyjä luontoympäristöjä, joissa olosuhteita ja infrastruktuuria on kehitetty mahdollisimman hyvin terveydenhoitoa tukeviksi (LUKE 2024). Tässä artikkelissa pohdin omien kokemusten ja kirjallisuuden pohjalta, millaisia mahdollisuuksia terveysmetsiin liittyy matkailussa ja mitä vielä pitäisi kehittää, jotta terveysmetsiä kuntoutusympäristönä hyödyntävä terveysmatkailu saisi maassamme vahvemman jalansijan.
![[Alt-teksti: metsässä on puiden runkoihin viritetty vankka keinu, jossa istuu vierekkäin kaksi henkilöä paksut ulkoiluvaatteet yllään.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/935_2024_Terveysmetsat-ja-kansainvalinen-matkailu_1-1024x583.jpg)
Kansainvälisiä malleja ja mahdollisuuksia
Terveysmetsätoiminnan kansainvälisenä isäntämaana pidetään yleisesti Japania. Siellä metsäympäristöön liittyvästä terveydenhoidosta alettiin puhua ja 1980-luvulla vastauksena esille nousseista tarpeista liittyen mm. masennuksen ja kaupungistumisen aiheuttamien henkisten haasteiden sekä erilaisten kipujen ja särkyjen hoitoon. Tänä päivänä terveysmetsä-toiminta, Shinrin-yoku (metsäkylpy), tunnetaan Japanissa yhteiskunnallisesti merkittävänä apuna ennaltaehkäisevälle terveydenhoidolle ja sen merkitys myös lääketieteen tunnustamana hoitomuotona näihin terveysongelmiin on kasvussa (JNTO 2024).
Koska ilmiö on Japanissa suosittu ja japanilaiset ovat Suomeen kohdistuvassa kansainvälisessä matkailussa eräs tämän hetken kiinnostavimmista kohderyhmistä, voisivat myös suomalaiset terveysmetsät kiinnostaa japanilaisia matkailijoita. Japanin lisäksi myös Kiina ja Arabiemiirikunnat ovat terveysmatkailun merkittävimpiä kansainvälisiä kohderyhmiä (Visit Finland 2024a)
Suomalainen korkean tason terveysteknologia ja lääketiede yhdistettynä ympäristömme turvallisuuteen sekä puhtauteen tekevät maastamme kansainvälisesti kiinnostavan terveysmatkailukohteen. Meillä on monilla lääketieteen ja erikoissairaanhoidon aloilla (muun nuassa syövänhoito, neurokirurgia, ortopedia ja urheilulääketiede) korkeatasoista osaamista, joka kiinnostaa myös maksukykyisiä kansainvälisiä asiakkaita. Koska näihin terveysongelmiin liittyvät hoidot ovat usein pitkäkestoisia ja edellyttävät aktiivista kuntouttamista, on myös näihin liittyvällä kansainvälisellä terveysmatkailulla tavallista pitkäkestoisemmat taloudelliset hyödyt. Globaalissa mittakaavassa terveysmatkailu onkin jo miljardiluokan bisnes, johon myös meidän Suomessa kannattaisi panostaa nykyistä vahvemmin (Visit Finland 2024b).
![[Alt-teksti: metsässä on metallinen säleikkö kahden korkean puunrungon välissä, säleikköön on kiinnitetty leikkikalumaisia hahmoja, eläimiä, tonttu, ynnä muuta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/935_2024_Terveysmetsat-ja-kansainvalinen-matkailu_2-1024x634.jpg)
Terveysmatkailun keskeisiä kehittämistarpeita
Terveysmatkailun potentiaali on suuri ja mahdollisuudet tunnistettu, mutta mitä meidän tulisi vielä kehittää, jotta Suomi olisi valmis kansainvälisen terveysmatkailun kärkimaaksi?
Sairaaloiden ja muiden hoidosta vastaavien tahojen rinnalle tarvittaisiin kuntoutumisen tueksi nykyistä vahvempia ja laajempia paikallisia yhteistyöverkostoja, jotka huomioisivat kokonaisvaltaisesti sekä kuntoutuvien potilaiden että heidän mukanaan matkustavien perheenjäsenten tarpeet. Kuntoutukselle hyviä tukiaktiviteetteja olisivat tästä näkökulmasta myös monet luontomatkailun elämyspalvelut, joiden toteuttamiseen helposti saavutettavat terveysmetsät ovat hienoja ympäristöjä. Kiinnostavimpien kansainvälisten kohderyhmien vuoksi suuri tarve on myös helposti saavutettavissa oleville käännös- ja tulkkauspalveluille.
Näiden lisäksi tarvittaisiin kipeästi terveysmatkailuun perehtyneitä markkinointitoimijoita sekä palvelukokonaisuuksien paketointia, joka antaisi potilaalle mahdollisuuden keskittyä toipumiseen ja yhdessäoloon tukijoukkojensa kanssa, ilman stressiä matkan toimivuudesta.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana luonto- ja liikuntateeman hankkeissa. Hänen työnkuvaansa kuuluu myös uusien hankkeiden ideointi.
Lähteet
JNTO. 2024. Forest bathing. Japan National Tourism Organization. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.japan.travel/en/guide/forest-bathing/
LUKE. 2024. Terveysmetsäesite. Luonnonvarakeskus. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.luke.fi/fi/documents/selkokielinen-terveysmetsaesite
SITRA. 2021. Suomalaisten luontosuhteet tutkimusraportti. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/12/suomalaisten_luontosuhteet_tutkimusraportti_v2.pdf
Tyrväinen, L. et al. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/luontoympariston-terveysvaikutukset-ja-niiden-taloudellinen-merkitys/
Visit Finland. 2024a. Health travel ABC. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4a8059/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2020/health-travel-abc.pdf
Visit Finland. 2024b. Terveysmatkailu. Viitattu 12.11.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/terveysmatkailu
