Pienyrityksiin kohdistuu jatkuvasti kyberhyökkäyksiä, jotka voivat aiheuttaa taloudellisia tappioita, mainehaittaa tai pahimmillaan uhata koko liiketoiminnan jatkuvuutta. Ajatus siitä, että rikollisia ei kiinnosta minun pieni yritykseni, istuu tiukassa. Todellisuudessa kyberrikollisuus ei katso yrityksen kokoa vaan sen suojamuureja. (Primanet 2025.)
Moni pk-yritys ei ole tarkastellut tietoturvansa todellista tilaa eikä tehnyt riskiarviota kyberuhkien varalle. Kyberturvallisuuden tilan kartoittaminen ei vaadi kuitenkaan valtavaa budjettia tai omaa IT-osastoa. Tärkeintä on tietää, mistä lähteä liikkeelle.
Kyberturvallisuuden tilan kartoittaminen
Suomessa kyberturvallisuuden tilaa valvoo Traficomin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus, joka tarjoaa yrityksille maksuttoman Kybermittari-arviointityökalun. Työkalu kattaa kyberturvallisuuden eri osa-alueet omaisuuden hallinnasta pääsynhallintaan sekä henkilöstön kouluttamisesta poikkeamiin vastaamiseen. Mittarin täyttäminen tuottaa raportin, joka osoittaa, missä osa-alueissa on kehitettävää. (Kyberturvallisuuskeskus 2026a.)
Meuronen (2026) tutki opinnäytetyössään, kuinka Kybermittari soveltuu pk-yrityksen tieto- ja kyberturvatilanteen mittaamiseen. Mittaaminen ja tulosten mukainen toiminnan kehittäminen on tärkeää pk-yrityksille, jotka tarjoavat palveluja organisaatioille, joiden sopimuksissa on vaatimuksia palveluntarjoajien ja aliurakoitsijoiden tietoturvalle.
Kybermittari on suunniteltu suurempien organisaatioiden käyttöön, mutta soveltuu myös pk-yrityksille silloin, kun täyttämisessä on mukana IT-ammattilainen tai tietoturva-asiantuntija. Tämä kävi ilmi myös lappeenrantalaista rakennusalan yritystä koskevassa tapaustutkimuksessa, jossa Kybermittarin soveltuvuutta pk-yrityksille arvioitiin. (Meuronen 2026.)
Kyberturvallisuuskeskuksen (2026b) Kybermittari on laaja työkalu, siinä on yli 300 kysymystä jaettuna 11 osa-alueeseen, mutta pk-yrityksen ei kuitenkaan tarvitse tavoitella täysiä pisteitä jokaisesta kategoriasta. Oleellisinta olisi tunnistaa oman yrityksen kannalta kriittisimmät kohteet, kuten sovellukset, laitteet ja data, ja keskittyä niiden suojaamiseen käytettävissä olevilla resursseilla. Kyberturvallisuuden parantaminen on pitkäjänteistä työtä, ja pienetkin parannukset auttavat yrityksen suojausta merkittävästi. Luotettava IT-palveluntarjoaja on edullisempi investointi kuin yritys palautua massiivisen tietovuodon jäljiltä.
Tarkastuksesta toimenpiteisiin, mistä aloittaa?
Tietoturvan parantaminen kannattaa aloittaa perusasioista. Kaikki yrityksen laitteet, kuten tietokoneet, puhelimet ja reitittimet, tulisi päivittää säännöllisesti, sillä päivittämättömät laitteet ovat yleisin hyökkäyskohde. Laitteiden tulisi olla yrityskäyttöön sopivia, koska niissä on yleensä paremmat turvallisuusominaisuudet sekä pidempi elinkaari.
Jokaisella työntekijällä tulisi olla omat, henkilökohtaiset tunnukset, joilla pääsee käsiksi vain sellaiseen tietoon, jota työntekijä työssään tarvitsee. Tunnuksiin tulisi lisätä monivaiheinen tunnistautuminen (MFA, Multi-Factor Authentication), joka estää luvattoman kirjautumisen, vaikka salasana ja käyttäjätunnus olisivat vuotaneet vääriin käsiin.
Tärkeät tiedostot tulisi varmuuskopioida säännöllisin väliajoin erilliseen paikkaan. Varmuuskopioiden palauttamista tulisi myös testata, jotta tietojen palauttaminen tositilanteessa onnistuu.
Henkilöstöä tulisi kouluttaa tunnistamaan esimerkiksi kalasteluviestit, jotka ovat hyvin yleinen tunnusten tiedustelumenetelmä. Ihminen on usein tietoturvan heikoin lenkki.
Mikäli yrityksen työntekijät tekevät etätöitä tai käyttävät julkisia verkkoja, kannattaa harkita myös VPN-yhteyttä (Virtual Private Network). VPN-yhteys salaa liikenteen ja suojaa arkaluonteisen tiedon siirron.
Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta löytyy maksutta kattavasti oppaita pk-yrityksille, muun muassa pienyritysten kyberturvallisuusopas sekä ohjeita etätyön tietoturvaan ja yleisimpiin hyökkäystilanteisiin varautumiseen. Oppaat on kirjoitettu selkeästi, ja ne soveltuvat myös ilman tietoturvataustaa luettaviksi. (Kyberturvallisuuskeskus 2026a.)
Kyberturvallisuus on jatkuva prosessi, ei yksittäinen projekti – mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on merkityksellinen.
Kirjoittajat
Sari Meuronen valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta tietojenkäsittelyn tradenomiksi kesällä 2026.
Jaana Tanhuanpää työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Lähteet
Kyberturvallisuuskeskus. 2026a. Kybermittari. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa Kybermittari | Traficom
Kyberturvallisuuskeskus. 2026b. Kybermittari-arviointityökalu. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa Kybermittarin arviointityökalu_v2.1_20250203_web.xlsx
Magnific. 2026. Riippulukko ja ketju näppäimistöllä ja security-sana. Kuva. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.magnific.com/fi/ilmainen-kuva/kyberturvallisuuden-kasite-ketjulla-ja-riippulukolla-nappaimistolla-puukuutioilla-valkoisella-pohjalla-vaakakuvassa_9177729.htm#fromView=keyword&page=1&position=2&uuid=5f126080-da8e-4392-89f8-ea2e10f63c2f&query=Kyberturvallisuus
Meuronen, S. 2026. Traficomin Kybermittarin soveltuvuus pk-yrityksen tietoturvan kehittämiseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052616699
Primanet. 2025. Pk-yritysten yleisimmät it-haasteet. Viitattu 19.5.2026. Saatavissa https://www.primanet.fi/pk-yritysten-yleisimmat-it-haasteet/
