Toimintakykytiedon kirjaaminen mobiilisovelluksella

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä kuntoutuksen ja palvelutarpeen arvioinnin prosesseissa käytetään asiakkaan toimintakykytiedon kirjaamiseen mobiilisovellusta. Tässä artikkelissa kerrotaan perehtymisestä sovellukseen ja sen käyttöön asiakastyössä fysioterapeuttiopiskelijan kolmannella ammatillisella harjoittelujaksolla, joka tapahtui syksyllä 2021 kotikuntoutuksessa Eksoten Iso apu -palvelukeskuksessa Lappeenrannassa. 

Kuntoutujan toimintakykyä arvioidaan kuntoutusjakson alussa ja lopussa. Arviointi pohjautuu toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainväliseen ICF-luokitukseen.  ICF-viitekehys kuvaa asiakkaan toimintakykyä biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Viitekehyksen avulla kuvataan, kuinka sairauden tai vamman aiheuttamat muutokset ja vaikutukset näkyvät asiakkaan arjessa ja osallistumisessa (THL 2021a). Viitekehyksen pohjalta kehitetty sovellus sisältää jokaiselle arviointikohteelle sekä monivalintavastauksen että avoimen vastauskohdan.

Kuva 1. Toimintakykytabletti. (Kuva: Maija Kokkinen)

ICF-luokituksen tavoitteena on avata toimintakyvyn käsitettä laajasti, helpottaa eri ammattiryhmien yhteistä kieltä, tarjota tieteellinen perusta toiminnallisen terveydentilan ymmärtämiselle ja tutkimiselle sekä mahdollistaa tietojen vertailu asiakastyössä, sekä sähköisissä tietojärjestelmissä.

Luokitus jakautuu kahteen osaan. Toimintakykyä ja toimintarajoitteita kuvaava osa sisältää kehon toiminnot, kehon rakenteet, sekä suoritukset ja osallistuminen. Kontekstuaalisia tekijöitä kuvaava osa sisältää ympäristö- ja yksilötekijät. Ympäristötekijöiden aihealueet sisältävät fyysisen, sosiaalisen ja asenneympäristön. Yksilötekijät koostuvat muun muassa iästä, elämänkokemuksesta, ammatista ja selviytymisstrategioista (THL 2021b).

Kokemuksia toimintakykymobiilin käytöstä

Vaikka mobiilisovelluksessa on mahdollisuus arvioida monia arviointikohteita, on sen käyttö loppujen lopuksi suhteellisen yksinkertaista. Jos toimintakyvyn arvioinnin aikana jokin kohta jää täyttämättä, pystyy kirjausta täydentämään, jatkamaan ja muokkaamaan potilastietojärjestelmässä tietojen lähettämisen jälkeen.

Sovellus helpottaa ja varsinkin nopeuttaa terapeuttien sekä hoitajien työtä huomattavasti, kun esimerkiksi haastattelussa nousseita asioita ei tarvitse uudelleen kirjoittaa paperilta tietokoneelle, vaan kaiken voi kirjoittaa suoraan tabletille. Lisäksi sovelluksen avulla selviää, mitä ICF-viitekehys todella tarkoittaa ja kuinka monipuolisesti kuntoutujan toimintakykyä voidaan tarkastella.

Sovelluksen käytössä on haasteitakin. Teknisinä haasteina sovelluksen käytössä on välitallennuksen puute sekä kirjattujen tietojen häviäminen tilanteessa, jossa tablettiin tulee jonkinlainen ongelma.  Tilanteessa, jossa tehty testi ei ole täysin valmis, katoavat testin tiedot kokonaan. Näihin havaittuihin teknisiin ongelmiin kehitetään parhaillaan ratkaisua.

Tärkeää on muistaa, että arvioinnin ja asiakkaan kohtaamisen ei tule edetä sovelluksen määrittämänä, vaan asiakaslähtöisesti sovellusta työvälineenä käyttäen. 

Kirjoittajat

Sallamari Silander on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannasta. Hän suoritti harjoittelujaksonsa syksyllä 2021 Eksoten Iso Apu -palvelukeskuksessa.

Suvi Ollikainen toimii fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

THL. 2021a. Toimintakyky. ICF-luokitus. Viitattu 24.1.2022. Saatavilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

THL. 2021b. Toimintakyky. ICF-luokituksen rakenne. Viitattu 24.1.2022. Saatavilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne