Tunneäly ei ole pehmeä lisä, vaan työelämän peruskyvykkyys. Se näkyy siinä, miten ristiriitoja ratkotaan, miten ihmiset pysyvät mukana muutoksessa ja miten arki pysyy toimivana paineen alla. Silti tunneäly jää usein varjoon, kun vahvuutta mitataan äänekkyydellä, nopeudella ja kovilla tuloksilla.
Työpaikkailmoitukset korostavat arvostavansa yhteistyötaitoja, hyvää ilmapiiriä ja sosiaalista turvallisuutta. Yritykset puhuvat avoimesti tunneälystä ja inhimillisyydestä, mutta arjen työelämässä niitä ei silti nähdä todellisina vahvuuksina. Usein kovia tuloksia, tehokkuutta ja kykyä tehdä päätöksiä nopeasti pidetään tärkeämpinä kuin kykyä ymmärtää muita ihmisiä työpaikalla.
Tunteet ovat läsnä jokaisessa työpäivän hetkessä. Ne ohjaavat päätöksiä, muokkaavat vuorovaikutusta ja vaikuttavat suoraan suorituskykyyn. Silti olemme pitkään yrittäneet sivuuttaa ne työelämässä, ikään kuin voisimme jättää tunteemme työpaikan ulkopuolelle. (Sinokki 2026.) Rekrytoinnista asti yrityksissä puhutaan ystävällisyyden ja empatian puolesta. Kuitenkin käytännössä tunneäly jää helposti taka-alalle silloin, kun työyhteisössä tehdään päätöksiä siitä, ketä arvostetaan tai ylennetään. Työntekijä, joka osaa rauhoittaa ristiriitatilanteita tai huomioida muiden jaksamista, nähdään usein ”mukavana tyyppinä”, mutta ei välttämättä vahvana ammattilaisena. Eri ryhmissä, organisaatiossa ja kulttuureissa on olemassa tunteiden esittämissäännöt. Ne ovat yleensä ääneen puhumattomia sopimuksia siitä, millaisia tunneilmaisuja on sopivaa näyttää. Suomalaisessa työelämässä tunteiden ilmaiseminen on sallittua mutta itsehillintää arvostetaan. (Ikonen ym. 2023.) Itsehillinnän arvostaminen korostuu siten, ettei herkkyyttä tuoda esille työpaikalla.
Äänekkäin ei ole aina vahvin
Jos ihminen puhuu rakentavasti, kuuntelee muita tai yrittää parhaansa mukaan ymmärtää erilaisia näkökulmia, se voidaan helposti tulkita epäitsevarmuudeksi. Ajatuksen takaa paljastuu olennaisia yksityiskohtia siitä, miten miellämme työyhteisöissä vahvuuden käsitteen. Monesti jämäkkyys ja suorapuheisuus yhdistetään suoraan kovuudeksi ja positiivista on omata kyky pitää tunteet omana tietona ja visusti poissa näkyvistä. Miksi emme näe vahvuutta tunneälykkyydessä ja niin sanotussa heikkoudessa? Useimmiten niin sanottuja heikkoja tunteita, kuten herkkyyttä, epävarmuutta tai surua, pidetään työelämässä haitallisina ominaisuuksina. Ihminen, jolla on herkkä luonne, huomaa helposti muiden erilaisia tunnetiloja ja osaa reagoida empaattisesti tilanteisiin ennen kuin ongelmat kasvavat suuremmiksi. Epävarmuus voi puolestaan lisätä harkintakykyä, mikä auttaa välttämään hätiköityjä päätöksiä yritysmaailmassa.
Monesti työntekijät myös oppivat piilottamaan omaa herkkyyttään. Ihminen, joka huomaa työpaikan erilaiset jännitteet, reagoi voimakkaasti muiden pahaan oloon ja voi pelätä näyttävänsä heikolta. Siksi tunneälyä ei aina uskalleta käyttää avoimesti, vaikka sitä tarvittaisiinkin työelämässä enemmän. Tutkittaessa empaattista johtajuutta on tullut esiin työntekijöiden toiveita tunnetaitoisesta johtamisesta. Väisäsen (2026) mukaan työntekijät toivoisivat tunnetaitojen tulevan esiin enemmän työyhteisöissä. Etenkin tulevaisuuden työelämässä tunneälyn merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Tekoäly ja teknologia kehittyy nopeaa tahtia ja pystyy suoriutumaan yhä haastavammista tehtävistä, mutta aitoa empatiaa, kuuntelemista ja ihmisten välistä ymmärrystä se ei voi korvata. Etenkin siksi yritysten olisi tärkeää nähdä tunneäly todellisena vahvuutena – ei heikkoutena tai houkutuksena rekrytoinnissa.
Jos tunneäly nähdään aidosti vahvuutena, sen pitää myös näkyä käytännössä. Siksi siitä kannattaa puhua samoilla mittareilla kuin muustakin osaamisesta: mitä palkitaan, mitä kehitetään ja millaisesta vuorovaikutuksesta kiitetään. Kun tunneälylle annetaan arvo arjessa, se näkyy sekä tuloksissa että työhyvinvoinnissa.
Kirjoittajat
Vilma Väisänen opiskelee liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mia Ekman toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä projektipäällikkönä Developing Sustainable and Entrepreneurial Villages through Educational Living Labs in Namibia and Zambia (SmartVille) -hankkeessa.
Lähteet
Ikonen, O., Aro, A., Heikkilä, A., Holmgren, E., Juujärvi, P., Morikawa, M., Råman, S., Sahimaa, J. 2023. Inhimillinen tehokkuus. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/ab556f/alma992099225106254
Sinokki, M. 2026. Tunteet työssä: tunnetaidoilla tuottavuuteen ja työhyvinvointiin. Helsinki: Tietosanoma. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/ab556f/alma992242745706254
Väisänen, V. 2026. Esihenkilön tunnetaitojen merkitys palautteen antamisessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051211376
WebTechExperts. 2020. Tapaaminen, liiketoimintaa, toimisto. Pixabay. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tapaaminen-liiketoimintaa-toimisto-5395567/
