Tekoäly antaa vauhtia, ihminen suunnan

Generatiivinen tekoäly tuo ideointiin nopeutta, laajuutta ja uudenlaista ajattelun tukea. Sen avulla voidaan tuottaa paljon vaihtoehtoisia ideoita, tarkastella samaa ongelmaa eri näkökulmista ja yhdistellä käsitteitä tavoilla, joihin ihminen ei välttämättä heti päätyisi. Parhaimmillaan tekoäly auttaa sanoittamaan keskeneräisiä ajatuksia, jatkamaan ideaa eteenpäin ja haastamaan liian kapeaksi jäävää ajattelua. Sen hyöty voi syntyä ideamäärästä, mutta myös siitä, miten ihminen valitsee, arvioi ja muokkaa ehdotuksia. Ideoinnissa tekoäly toimii ennen kaikkea ajattelun kumppanina, ei valmiiden innovaatioiden tuottajana. Erityisesti aidosti uudenlaisten ideoiden tunnistaminen, merkityksen arviointi ja jatkokehittäminen edellyttävät edelleen ihmisen asiantuntemusta ja ymmärrystä asiayhteydestä. (De Freitas, Nave & Puntoni 2025.)

Tuotekehityksessä tekoälyn merkitys voi kytkeytyä koko kehittämisen prosessiin. Varhaisessa vaiheessa tekoäly auttaa kokoamaan asiakas-, markkina- ja teknologiatietoa sekä arvioimaan lupaavia konsepteja. Kehitys- ja testausvaiheessa sen käyttö painottuu esimerkiksi prototyyppien, testauksen ja palautteen käsittelyn tukemiseen. Lanseerauksen ja jatkokehittämisen vaiheessa tekoäly voi auttaa kohdentamaan markkinointia ja parantamaan tuotetta iteratiivisesti. Tutkimuskatsauksen mukaan vaikutukset syntyvät erityisesti siitä, miten ihminen käyttää tekoälyä tiedon käsittelyyn, päätöksenteon tukemiseen ja oppimiseen. Hyöty edellyttää riittävää dataa, osaamista ja johtamista sekä harkintaa siitä, missä kohdissa päätösvalta säilyy ihmisellä. (Vallé, Kanbach, Schuhmacher & Seitz 2026.)

Tekoäly lyhentää matkaa ideasta ensimmäiseen malliin, kohderyhmäajatteluun ja markkinoinnin kokeiluihin. Ideasta markkinoille -tapahtuma kokosi LAB-ammattikorkeakoululle yrityksiä ja TKI-toimijoita kuulemaan ajankohtaisia ajatuksia siitä, miten tekoäly, markkinointi ja yhteistyö voivat tukea idean kaupallistamista kohti tulevaisuuden tuotetta ja palvelua. Tapahtuman järjesti Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille -hanke sekä VALTO- ja INKA-hankkeet yhteistyössä DigiHub Savonlinnan ja DIHeSavon kanssa (LAB 2026).

Tulevaisuusajattelu auttaa kysymään parempia kysymyksiä

Susanna Björklundin puheenvuoro muistutti, että ideointi ei ala valmiista vastauksista vaan ajattelun avaamisesta. Tulevaisuuksia tarkasteltaessa on päästävä oman ajattelun ulkopuolelle ja kysyttävä, minkä täytyy muuttua, jotta jokin voi mennä eteenpäin. Katja Mälkki jatkoi samaa ajatusta kaupallistamisen näkökulmasta. Hyvä idea tarvitsee rinnalleen asiakasymmärrystä, valintoja ja määrätietoista tuotteistamista. Pelkkä uutuusarvo ei riitä, jos asiakas ei ymmärrä hyötyä tai yritys ei osaa viedä ideaa oikeaan markkinaan. (Björklund 2026; Mälkki 2026.)

Tekoäly tuo vauhtia, mutta idea on yhä ihmisen

Fazerin Sinisen markkinoinnista vastaava Niklas Lindroos näytti, miten vahva ja pitkän historian brändi kokeilee tekoälyä esimerkiksi kirjeaineistojen tulkinnassa ja markkinoinnissa suklaahimokoneella, jossa tekoäly opetettiin tunnistamaan suklaanhimoa kasvonilmeistä. Lindroosin mukaan tekoälyn hyödyntämisessä on huomattavasti potentiaalia markkinoinnissa. Kuitenkaan tekoäly ei keksinyt markkinointikampanjan ideoita ihmisen puolesta, mutta se auttoi toteutuksessa. (Lindroos 2026.) Tekoäly voidaan viedä lähelle tuotekehityksen ja markkinoinnin konkreettista tekemistä. Vähä-Ruka (2026) muistutti, että ideasta toteutukseen voidaan päästä jo minuuteissa. Tekoäly voi auttaa useissa ideoinnin ja tuotekehityksen prosesseissa, mutta tekijänoikeudet ja turvallinen käyttö on huomioitava. Markkinoinnissa tekoälyn hyödyntäminen vaatii hyvää makua ja harkintaa asiantuntijan työkaluna.

Monia vaiheita voidaan nopeuttaa tekoälyllä, mutta se ei poista tarvetta ihmisen näkemykselle, vastuulle ja asiakasymmärrykselle. Idean vieminen markkinoille vaatii edelleen valintoja, asiakkaan kuuntelua ja kykyä hahmottaa, mihin suuntaan toimintaympäristö muuttuu. Älyä markkinointiin -hankkeessa näitä teemoja jatketaan yrityksille suunnatuissa valmennusohjelmissa ja tapahtumissa, joissa tekoälyn käyttöä tarkastellaan markkinoinnin ja viestinnän käytännön työn kautta.

Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä rakenteen viimeistelyssä.

Lähteet

Björklund, S. 2026. Katse kohti tulevaisuuksia. Esitys Ideasta markkinoille -tapahtumassa. 5.5.2026. Lahti.

De Freitas, J., Nave, G. & Puntoni, S. 2025. Ideation with Generative AI—In Consumer Research and Beyond. Journal of Consumer Research 51, no. 1: 18–31. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://www.hbs.edu/faculty/Pages/item.aspx?num=67118

LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Päijät-Hämeen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ph   

Lindroos, N. 2026. Tekoälyn hyödyntäminen Fazerin markkinoinnissa. Esitys Ideasta markkinoille -tapahtumassa. 5.5.2026. Lahti.

Mälkki, K. 2026. Menestystä rakennetaan määrätietoisella kaupallistamisella. Esitys Ideasta markkinoille -tapahtumassa. 5.5.2026. Lahti.

Vallé, R., Kanbach, D., Schuhmacher, M. & Seitz, J. 2026. The use of artificial intelligence in new product development: A systematic literature review, conceptual framework, and future research agenda. Technovation, Volume 153. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa: 153. 10.1016/j.technovation.2026.103541

Vähä-Ruka, E. 2026. Tekoälyllä tehoa tuotekehitykseen ja markkinointiin. Esitys Ideasta markkinoille -tapahtumassa. 5.5.2026. Lahti.