Asumisyksiköihin saapuu Suomessakin paljon trauman kokeneita asiakkaita, joiden kanssa tunnetyöskentely voi olla vaikeaa. Havaittiin tarve työkaluun, joka vastaisi tähän haasteeseen, ja niin syntyivät Aino-tunnekortit, joiden työstämisessä huomioitiin traumatietoinen työote sekä trauman laajat vaikutukset asiakastyössä (SAMSHA 2014).
Apua tunteiden nimeämiseen ja käsittelyyn
Syksyllä 2023 valmistuneet Aino-tunnekortit ja käyttöopas toteutettiin kehittämishankkeena yhteistyössä traumatietoista asumispalvelua tarjoavan naisten asumispalveluyksikön kanssa. Asumispalveluyksiköllä oli tarve tunnekorteille ja oppaalle, joita voidaan käyttää eri kulttuuri- ja kieliryhmistä tulevien asiakkaiden kanssa, joilla on traumaattisia kokemuksia. Tunnekortit ja opas toteutettiin osana sosionomikoulutuksen opinnäytetyötä perustuen tutkittuun tietoon. (McCreath 2023.)
Kehittämistyössä hyödynnettiin yhteiskehittämisen lisäksi benchmarking-menetelmää (Cambridge Dictionary 2023). Benchmarking-menetelmän avulla kartoitettiin olemassa olevia tunnekortteja ja oppaita ja havaittiin, ettei traumataustaiselle asiakasryhmälle ole olemassa omia tunnekortteja. Tunnekorttien aiheiksi valittiin yhteiskehittämisessä nousseet 11 tunnetta:
- viha
- pelko
- ahdistus
- huoli
- suru
- häpeä
- toivottomuus
- stressintunne
- ilo
- toivo ja
- syyllisyys.
Tunnekorttien tarkoituksena on toimia asumispalveluyksikön työntekijöiden työkaluna asiakastyössä ihmiskaupan uhrien tunteiden ja ajatusten tarkastelussa sekä näin lisätä asumispalveluyksikön asiakkaiden hyvinvointia ja itsetuntemusta. Aino-tunnekorttityöskentelyssä keskeinen menetelmällinen lähtökohta ja päämäärä on sosiaalipedagogiseen työotteeseen kuuluva asiakkaan voimaantuminen (Nivala & Ryynänen 2019).
Tunnekortit tukevat asiakasta tunnistamaan ja löytämään omia voimavarojaan ja ottamaan niitä käyttöön. Luova toiminta voi tukea asiakasta rakentamaan yhteyttä omiin tunteisiin sekä toisiin ihmisiin (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019). Kuvat ovat voimallisia, ja ne voivat edistää asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia (Northridge & Wilcox 2001).
Kirjoittajat
Anniina McCreath on LAB-ammattikorkeakoulun verkkokampuksen sosionomiopiskelija.
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii sosionomikoulutuksen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella.
Lähteet
Cambridge Dictionary. 2023. Benchmarking. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/benchmarking
Huhtinen-Hildén, L. & Karjalainen, A. 2019. Luova toiminta siltana itseen, toisiin ja osallisuuteen. Teoksessa Karjalainen, A. (toim.) Luovan toiminnan työtavat: Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. Helsinki: PS-kustannus.
McCreath, A. 2023. Aino-tunnekortit apuna tunteiden käsittelyssä ja ilmaisussa ihmiskaupasta selvinneille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930066
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Helsinki: Gaudeamus.
Northridge, M. & Wilcox, J. 2001. Editors’ Note: The Power of Pictures. Images of Health. American Journal of Public Health. February 2001, Vol. 91, No. 2. Viitattu 7.11.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1446531/pdf/11211625.pdf
SAMSHA. 2014. SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Substance Abuse and Mental Health Services Administration. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://store.samhsa.gov/product/SAMHSA-s-Concept-of-Trauma-and-Guidance-for-a-Trauma-Informed-Approach/SMA14-4884