Tunteet ovat merkittävä osa työelämää eikä niitä voi sammuttaa saavuttaessa työpaikalle. Ne ovat yksi osa sosiaalista kenttää, jossa työnteko, toiminta ja vuorovaikutus tapahtuvat. Tunteet ovat yksilöiden välisiä kollektiivia kokemuksia. Organisaatioissa yksilöiden tunnetilat vaikuttavat toisiin muodostaen yhteisen jaetun tunneilmaston. (Marin 2021, 52.)
Tunteet vaikuttavat kaikkeen työelämässä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Arkipäivän tapahtumat ja tilanteet työyhteisössä herättävät erilaisia tunteita, joita viestitään sekä työtovereille että asiakkaille. Tunteet muuttuvat sosiaalisiksi, kun tunteet siirtyvät toiseen ihmiseen ja hän vastaanottaa ne. Vallitseva tunnetila vaikuttaa työtehtävistä suoriutumiseen ja työn kokemiseen. (Salminen 2018, 6.)
Tunteiden tutkiminen työyhteisöissä on tärkeää, koska ne ohjaavat voimallisesti sekä yksilön että koko työyhteisön ajattelua, toimintaa ja työsuoritusta (Hökkä ym. 2020, 21).
Tunnehyrrällä voidaan mitata työntekijöiden kokemia tunteita
Koskenpuro ja Surakka (2022) tutkivat yamk-opinnäytetyössään Oy Apotti Ab:n tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän (linkki 1) tukihenkilöiden tunnekokemuksia. Tukihenkilön tehtävänä on toimia tukena henkilöstölle Apotti-järjestelmän käytössä ennen käyttöönottoa, sen aikana ja käyttönoton jälkeen. Tutkimukseen osallistui 1211 tukihenkilöä. Tutkimuksessa tunteita mitattiin Geneva Emotion Wheel -tunnepyörän avulla (kuva 2). Pyörä sisältää 20 sekä positiivista että negatiivista tutkimustietoon perustuvaa tunnetta. Positiivisia tunteita ovat kiinnostus, hauskuus, ylpeys, ilo, mielihyvä, tyytyväisyys, rakkaus, ihailu, helpotus ja myötätunto. Negatiivisia tunteita ovat suru, syyllisyys, katumus, häpeä, pettymys, pelko, inho, halveksunta, viha ja suuttumus.
Tutkimuksen tulokset toivat esille tukihenkilöiden tunnekokemusten sekä omaa rooliaan että työyhteisön ja lähiesihenkilön tukea kohtaan. Kuvasta 3 ilmenee tutkimustulos, jonka mukaan 2/3 osaa (68 %) tukihenkilöistä koki omaa rooliaan kohtaan positiivisia tunteita ja noin kolmannes (32 %) koki negatiivisia tunteita. Negatiivista tunteista yleisin oli pettymys.
Genova Emotion Wheel -tunnepyörä osoittautui helppokäyttöiseksi mittausvälineeksi. Myös vastaajat kokivat vastaamisen vaivattomaksi, vaikka tutkimusaihe saattoi synnyttää vastaajissa myös ristiriitaisia tunteita. Mittari antoi luotettavaa tietoa eri tunteiden jakautumisesta, koska vastaajia oli riittävän paljon. Vastaajien joukko olisi hyvä olla satoja, ellei tuhansia.
Tunnepyörän avulla saadaan tutkimustietoa, tuntevatko vastaajat enemmän positiivisia tunteita tutkimusilmiötä kohtaan kuin negatiivisia. Käytännön kannalta on suuri merkitys, kokevatko ihmiset vetovoimaa tutkittavaa ilmiötä kohtaan vai voittaako työntövoima. Positiiviset tunteet sitouttavat henkilöstöä työhönsä, vahvistavat hyvinvointia, lisäävät tuottavuutta ja parantavat koko yrityksen kilpailukykyä. Koetuilla tunteilla on merkitystä!
Kirjoittajat
Satu Koskenpuro on terveydenhoitaja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja YAMK-opiskelija Asiakkuusjohtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa -koulutuksessa. Hän työskentelee Oy Apotti Ab:ssa tuotepäällikkönä.
Sanna-Liisa Surakka on terveydenhoitaja (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja YAMK-opiskelija Asiakkuusjohtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa -koulutuksessa. Hän työskentelee Mediconsult Oy:ssä tuotepäällikkönä.
Tarja Korpela toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä lehtorina ja toimii asiantuntijana Custom Experience Platform -kasvualustalla.
Lähteet
Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K. & Nordling, A. (toim.). 2020. Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 31.05.202. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3
Koskenpuro, S. ja Surakka, S-L. 2022. Tutkimus asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin tukihenkilöiden tunnekokemuksista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214632
Marin, J. 2021. Tunteet osana organisaation identiteettiä. Organisaatioidentiteetin affektiivisuuden merkitys pääomasijoitteisen yrityskaupan luomassa omistajamuutostilanteessa. Väitöskirja. Turun yliopisto. Viitattu 15.8.2021. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/151113/AnnalesE72Marin.pdf?sequence=1&isAllowed=y
PaliGraficas. 2019. Ordóñez, A. Ihmiset, joukkue, toimisto. Pixabay. Viitattu 25.5.22. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/ihmiset-joukkue-toimisto-4386248/
Sacharin, V., Schlegel, K., & Scherer, K. R. (2012). Geneva Emotion Wheel rating study (Report). Geneva, Switzerland: University of Geneva, Swiss Center for Affective Sciences. Viitattu 4.11.2021. Saatavissa https://www.unige.ch/cisa/files/4514/6720/4016/Geneva_Emotion_Wheel_Rating_Study_Report_2012_08_11_2.0.pdf
Salminen, M. 2018. Emotions and psychophysiological responses in organizational social interaction. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.9.2021. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/243058/EMOTIONS.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Linkit
Linkki 1. Oy Apotti ab. 2022. Apotti-järjestelmä mahdollistaa paremman terveyden, hyvinvoinnin ja tiedon tuottamisen. Viitattu 31.5.2022. Saatavissa https://www.apotti.fi/
