Harjoittelut ovat merkittävä osa ammattikorkeakoulututkinnon rakennetta sekä opiskelijan polkua kohti ammatillisuutta. Onnistuakseen harjoittelut vaativat vastaanottavia työelämän yksiköitä sekä innokkaita ja osaavia harjoittelun ohjaajia. Hyvinvointialan harjoittelukentät ovat moninaisia, kuten myös opiskelijoiden saaman ohjauksen taso. Toisaalla opiskelijat ovat osa työarkea ja harjoittelun ohjaus sekä ohjausprosessin käytänteet ja järjestelmät hyvinkin tuttuja. Toisaalla taas vasta aloitellaan yhteistyötä korkeakoulun kanssa tarjoten opiskelijalle oppimisympäristöä.
Työharjoittelun aikana opiskelijan tavoitteena on perehtyä oman ammattialansa tehtäviin todellisissa työympäristöissä ja -tehtävissä. Harjoittelupaikan valinnalla voi olla suuri merkitys opiskelijan urapolun kannalta, koska monelle aukeaa mahdollisuus työllistyä harjoittelupaikkaansa joko jo opintojensa aikana tai valmistuttuaan. Harjoittelussa opiskelija yhdistää opinnoista saamaansa teoriaperustaa käytäntöön, joka antaa mahdollisuuden opinnoissa hankitun osaamisen soveltamiseen sekä reflektointiin. Harjoittelussa opiskelijoille kertyy myös monipuolisesti tärkeää työkokemusta tulevaa työllistymistä ajatellen.
HAVUJA pyrkii lisäämään hyvinvointialan vetovoimaa
Harjoittelukäytänteiden äärelle on äärimmäisen tärkeää pysähtyä ja kehittää toimintamalleja yhteistyössä. LAB-ammattikorkeakoulussa meneillään olevan hankkeen HAVUJA ‒ Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialoille (LAB 2023a) tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan hyvinvointialan vetovoimaa uusille hakijoille ja alalle palaaville. Tavoitteena on myös lisätä alalla työskentelevien pitovoimaa, jotta työllisyystilanne vahvistuu tulevaisuudessa. Yksi konkreettinen toimenpide ja kehittämisen kohde ovat harjoittelupolut sekä -käytänteet. Kaikkia osapuolia palvelevat selkeät ja tarkoituksenmukaiset harjoitteluprosessit.
Kuva 1. Selkeät ideat ovat osa harjoitteluprosesseja palvellen kaikkien etua. (AbsolutVision 2017)
HAVUJA-hankkeessa selvitettiin työelämäohjaajien ammattikorkeakoululta saatavaa tuen tarvetta harjoitteluohjaukseen. Vastanneita kyselyyn oli 78 (LAB 2023b). Kyselyn alussa puolet vastanneista ilmoittivat kaipaavansa tukea harjoitteluiden ohjaukseen ja vastaavasti puolet kokevat selviytyvänsä ilman ammattikorkeakoulun tukea. Mutta kuitenkin yli 80 % vastanneista olivat halukkaita suorittamaan pari tunnin kestoisen verkkopohjaisen perehdytyskoulutuksen, jota HAVUJA-hankkeessa lähdetään rakentamaan.
Kysely toi esille, missä harjoitteluiden osalta koettiin erityisesti haasteita. Näistä suurimmiksi nostettiin tavoitteiden asettamisen hankaluudet sekä ajan puute ohjaamiseen arjen työn ohessa. Opiskelijoiden motivaatiossa ja arvioinnin selvyydessä koettiin olevan petrattavaa. Ohjeistuksissa ja verkkoalustan toimivuudessa koettiin myös jonkin verran olevan haasteita.
Työelämäohjaajat kaipasivat taustatietoa opiskelijoiden opinnoista ja opintojen tilanteesta sekä harjoitteluun liittyvien tehtävien avausta. Toisaalta sisältöjä toivottiin ihan konkreettisina ohjeina varsinaiseen ohjaukseen sekä hankalien tilanteiden esille nostamiseen ja käsittelemiseen. Näihin toiveisiin lähdetään vastaamaan HAVUJA-hankkeessa kehitettävän verkkopohjaisen perehdytyskoulutuksen avulla.
Kirjoittaja
Sanna Leppänen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä asiantuntijana HAVUJA ‒ Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle -hankkeessa (LAB 2023a).
Lähteet
AbsolutVision. 2017. Board, remind, message. Unsplash. Viitattu 8.6.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/82TpEld0_e4
LAB. 2023a. HAVUJA ‒ Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle. Hanke. Viitattu 7.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/havuja-veto-ja-pitovoimaa-hyvinvointialalle
LAB. 2023b. Webropol-kysely. Työelämäohjaajien perehdytys. LAB-ammattikorkeakoulu. Julkaisematon lähde.
