MESH-hanke edistää maahanmuuttajien työllistymistä kehittämällä mentorointia ja verkostoja. Hanke on tarpeen, koska Päijät-Hämeessä, kuten muuallakin Suomessa ja Euroopassa, maahanmuuttajien on kantaväestöä vaikeampi työllistyä.
Päijät-Hämeessä tilanne on muuta Suomea vaikeampi; elokuussa 2020 maahanmuuttajien työttömyysaste oli 33 % (Päijät-Hämeen Liitto 2020, 13). MESH-hanketta toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu hallinnoijana sekä Tampereen ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu.
LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Eeli Luhtanen selvitti, minkälaisia näkemyksiä työpaikan löytäneillä päijäthämäläisillä maahanmuuttajilla on työelämään pääsystä Suomessa. Selvitys toteutettiin osana MESH-hanketta.
Aineisto
Selvityksessä haastateltiin neljää yli kymmenen vuotta Suomessa ollutta maahanmuuttajaa. Heistä kahdella oli yksi tai useampi korkeakoulututkinto, yhdellä korkeakoulututkinto oli lähes valmis, ja yhdellä oli suoritettuna ammatillinen tutkinto sekä jonkin verran korkeakouluopintoja.
Kaikki haastatellut henkilöt ovat tällä hetkellä töissä. Haastatteluissa käytiin läpi sitä, mitkä asiat ovat auttaneet työelämään pääsyssä, mistä haastateltavat saivat tukea, mitkä asiat estivät työelämään pääsyä ja miten he neuvoisivat muita työelämään pyrkiviä maahanmuuttajia. Haastattelut kestivät 1−2 tuntia. Haastatteluaineiston tarkastelussa hyödynnettiin sisällönanalyysiä.
Harjoittelu, luonne, hankkeet
Selvityksessä kävi ilmi, että merkittävin työelämään pääsyä auttanut tekijä oli työkokeilu tai työharjoittelu, jonka mainitsi jokainen haastateltava. Tästä oli seurannut pääsy palkkatyöhön, josta on ollut edelleen hyötyä seuraavien töiden saamisessa. Kolme haastateltavista korosti myös omaa asennetta tai luonnetta; kun on avoin ja tulee toimeen ihmisten kanssa, töihin pääsy on helpompaa.
Kaksi haastateltavaa oli saanut työllistymiseen apua hankkeiden kautta. Kahdessa kertomuksessa myös korostui koulutuksen merkitys.
Muita työllistymistä edistäviä, yksittäisiä tekijöitä olivat verkostoituminen, keikkatyöt, monipuolinen kielitaito ja oman osaamisen esiin tuominen LinkedIn-verkkopalvelussa. Esiin ei noussut erityisiä työllistymistä estäviä tekijöitä kaikkien haastateltavien kohdalla. Yksi haastateltava kuitenkin kertoi, että töiden saaminen on ollut vaikeaa maahanmuuttajataustan vuoksi; hänen ammatillista osaamistaan ei ole välttämättä tunnistettu, vaan on keskitytty kielitaitoon.
Oman verkoston puuttuminen on myös vaikuttanut työn saamiseen. Lisäksi suomalaisilla työnantajilla voi olla hänen mukaansa ennakkoluuloja maahanmuuttajista.
Ei saa antaa periksi
Työelämään pääsy vaatii sinnikkyyttä ja ahkeruutta. Suomessa on tärkeää myös käydä koulut ja saada ammatti, vaikka itse työ opitaankin kunnolla vasta työpaikalla. Haastatellut henkilöt haluavat sanoa muille työelämään pyrkiville maahanmuuttajille, että ei saa lannistua, jos vastoinkäymisiä tulee. Erittäin tärkeää on myös opetella suomen kieli, jotta työelämään pääsy helpottuu.
Kirjoittajat
Eeli Luhtanen on LAB-ammattikorkeakoulussa toisen vuoden sosionomiopiskelija, joka on kerännyt aineistoa tutkimukseen yksilöhaastattelujen avulla.
TKI-asiantuntija Marja Kiijärvi-Pihkala toimii MESH-hankkeen LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.
Lähde
Päijät-Hämeen Liitto 2020. Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelma 2021-2025. [viitattu 30.3.2020]. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Maahanmuutto-ohjelma2021-2025_liitteineen_final.pdf
Kuva
Kuva 1. Fauxels, 2019. Fauxels / Pexels. [Viitattu 8.1.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-kahvi-lappari-kannettava-tietokone-3184291/
