Työelämässä tapahtuneet muutokset, lisääntynyt kiire ja paine haastavat työhyvinvointia. Työhyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, koska työssä vietetty aika vaikuttaa koko elämän laatuun. On hyvä tiedostaa, mistä työhyvinvointi muodostuu ja kenen vastuulla työhyvinvoinnin edistäminen on.
Työhyvinvoinnilla on merkitystä paitsi yksilön itsensä kannalta myös organisaation näkökulmasta: työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia ja lisää työntekijöiden motivoituneisuutta, tyytyväisyyttä sekä työhön sitoutumista. Niiden seurauksena työn tuottavuus ja laatu paranevat, mikä puolestaan luo lisäarvoa yritykselle ja sen asiakkaille. (Kauhanen 2016, 19–20.)
Monet tekijät vaikuttavat
Kokonaisvaltainen työhyvinvointi pitää sisällään fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen työhyvinvoinnin. Osa-alueet ovat kytköksissä toisiinsa, minkä vuoksi työhyvinvointia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. (Virolainen 2012, 11.) Työhyvinvointiin vaikuttavat organisaation rakenne ja toiminta, työyhteisön toimivuus, johtamisen tapa, työn organisoinnin tapa sekä yksilön vastuu hyvinvoinnista (Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä 2021).
Vuori (2023, 32) selvitti opinnäytetyössään, millaiset tekijät tukevat työhyvinvointia Great Place To Work -sertifioinnin saaneissa yrityksissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin yrityksistä julkisesti saatavilla olevia yritysprofiilikuvauksia ja niihin kirjattuja työntekijäkokemusta kuvailevia kommentteja. Tulosten mukaan työhyvinvointiin vaikuttavat erityisesti matala organisaatiorakenne sekä inhimillisyyttä ja ihmisläheisyyttä korostavat arvot ja toimintatavat.
Työhyvinvointia tukevan työyhteisön lähtökohtana on hyvä työilmapiiri ja vahva yhteishenki. Hyvä työyhteisö muodostuu erilaisista ihmisistä, jotka yhdessä työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta toinen toistaan auttaen ja tukien. Hyvässä johtajuudessa korostuvat erityisesti johdon helppo lähestyttävyys ja tavoitettavuus sekä ihmisläheisyys ja oikeudenmukaisuus. (Vuori 2023, 32.)
Kokemus työn merkityksellisyydestä tärkeä
Itse työhön liittyviä työhyvinvoinnin tekijöitä ovat erityisesti työn organisoinnin tapa sekä mahdollisuus vaikuttaa työn tekemiseen. Mahdollisuutta joustavaan työaikaan ja etätyöhön arvostetaan suuresti. Myös työn monipuolisuus ja kehittävyys sekä työntekijän kokemus työn merkityksellisyydestä korostuvat Great Place To Work -yritysten työntekijäkokemuksissa. (Vuori 2023, 33.)
Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu huolehtia omista voimavaroistaan sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Yksilöllä on merkittävä vastuu myös työyhteisön ilmapiirin ja yhteishengen rakentamisessa. (Vuori 2023, 33.) Lopulta kuitenkin työhyvinvointi on työnantajan ja työntekijän yhteinen vastuualue.
Kirjoittajat
Heidi Vuori on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.
Lähteet
Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 3.6.2023. Saatavissa https://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/tyohyvinvointi-organisaation-menestystekijana-kehittamisohjelman-laatiminen
mohamed_hassan. 2022. Hassan, M. Sydän, tunteet, palapeli, logo, tuki. Pixabay. Viitattu 3.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/syd%C3%A4n-tunteet-palapeli-logo-tuki-7168781/
Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. 2021. Työhyvinvoinnin kartta. Tampereen yliopisto. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi/
Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand. Vuori, H. 2023. Työhyvinvointia tukevat tekijät Great Place To Work -sertifioiduissa yrityksissä.AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 4.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116627
