Hyvinvointi rakentuu elämässä, tarkemmin arjessa ja vuorovaikutuksessa suhteessa muihin ihmisiin, ja myös hyvinvointivaltiossa tuotetuilla palveluilla on iso osuutensa (Leeman ym. 2022, 94–96; Karvonen ym. 2022, 13). Varhaiskasvatuksessa kohdataan laajasti moninaiset perheet, jolloin sen merkitys hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden tukemisessa on suuri. Varhainen tukeminen vaatii moniammatillista sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jolloin voidaan varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäistä haasteiden kasautumista ja vähentää erityispalveluiden tarvetta ja eriarvoisuutta. (Valtioneuvosto 2021, 20, 23–24.)
Sosiaalihuoltolaki edellyttää ammattilaisilta asiakkaiden ohjaamista tarvittaviin sosiaalihuollon palveluihin. Erityistä huomiota ammattilaisten tulee kiinnittää siihen, että lapsen kehitystä ja kasvua heikentävässä tilanteessa tehdään yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeiden arvioimiseksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 35§).
Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle on vuonna 2020 kehitetty Mitä Kuuluu? -työkirja, joka antaa selkeät ohjeet huolen puheeksi ottamiseen ja perheiden tuen tarpeen arviointiin. Työkirja tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaiselle mallin toimia perheen avuksi ja ottaa yhteyttä perhekeskukseen; yleisesti varhaisen tuen palveluihin tai erityisen tuen ja lastensuojelun tuen tarpeen arvioimiseksi. (Koskivirta & Memni 2020.)
Varhaiskasvatuksen sosionomi vastuuhenkilönä
Linda Kaltion ja Katri Åfeltin (2024) yamk-opinnäytetyönä toteutetussa kehittämishankkeessa jalkautettiin yhdessä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön ja Metropolian sosionomiopiskelijoiden kanssa yhteiskehittämisen keinoin Mitä Kuuluu? -mallia. Kehittämistyö toi esille, ettei varhaiskasvatukseen suunnattua työkirjaa ja toimintamallia juurikaan tunnettu tai käytetty työssä. Yhteiskehittämisen menetelmin työpajoissa koottiin henkilöstön ideoita Mitä Kuuluu? -työkirjan käyttöön saamiseksi varhaiskasvatuksessa.
Mitä aikaisemmassa vaiheessa perheen tai ammattilaisen huoleen perheen tilanteesta puututaan, sen paremmin voidaan tukea perheen hyvinvointia ja palveluiden oikea-aikaisuutta. Varhaiskasvatuksen sosionomin asiantuntemusta tulee hyödyntää yhteistyön ja lapsiperhepalvelujen tuntemuksen osalta (Helsingin kaupunki 2020).
Kirjoittajat
Linda Kaltio on sosionomi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta. Hän toimii varhaiskasvatuksen opettajana Helsingissä ja on kiinnostunut varhaisen tuen ja moniammatillisen työskentelyn kehittämisestä varhaiskasvatuksessa.
Katri Åfelt on sosionomi (YAMK) LABin lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta, toimii lapsiperheiden sosiaaliohjaajana Helsingissä ja on kiinnostunut sosiaalihuoltolain mukaisesta palvelutarpeen arvioinnista ja lapsiperheiden palveluohjauksesta.
Elina Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtorina.
Lähteet
georgeclerk. 2017. Ratkaisujen tarjoaminen. iStock. Viitattu 10.6.2024. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/valokuva/ratkaisujen-tarjoaminen-gm674596590-123838291
Helsingin kaupunki. 2020. Varhaiskasvatuksen sosionomin TVA. Helsingin kaupungin intranet.
Kaltio, L. & Åfelt, K. 2024. Mitä Kuuluu? varhaiskasvatukseen. Varhaisen tuen ja yhdenvertaisten palveluiden kehittäminen Helsingin varhaiskasvatukseen Mitä Kuuluu? -mallin avulla. YAMK-opinnäytetyö. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/856178
Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Helsinki: opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 13.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf
Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen, P. (toim.) 2022. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Koskivirta, E. & Memni, P. 2020. Mitä Kuuluu? -malli. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten työkirja riskien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja varhaiseen tukemiseen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Helsingin kaupungin intranet.
Leeman, L., Nousiainen, M., Keto-Tokoi, A. & Isola, A-M. 2022. Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. 94–115. Teoksessa Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen, P. (toim.) 2022. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 8.5.2024. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Viitattu 7.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Kansallisen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162864/VN_2021_8.pdf?sequence=4&isAllowed=y
![[alt-teksti: Kuusitoista henkilöä, opiskelijoita ja opettajia, yhteiskuvassa ulkona pihalla, eturivissä olevat istuvat penkillä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/524_2024_Kansainvalisen-intensiiviviikon-merkitys-opiskelijalle-510x510.jpg)
