Työn merkitys on viime aikoina korostunut entisestään. Usein asian merkityksen huomaa vasta, kun menettää sen. Monella on tällä epävarmalla hetkellä huoli huomisesta. Sykäys-hankkeessa (2020) koulutetaan ja sparrataan urheiluseurojen työnantajaosaamista. Hankkeessa vaikutetaan työllistymiseen erilaisilla toimenpiteillä, jotka vahvistavat työnhakijoiden osaamista. Sykäys-hanke jatkaa toimintaansa vuoden 2021 maaliskuun loppuun. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke. Yksi hankkeen kautta työkokeiluun päässyt on Rita Peuha. Hän oli helmikuulta 2020 lähtien kahden kuukauden ajan työkokeilussa LAB-ammattikorkeakoululla Miesvirtaa-hankkeessa.
Työllistyminen on monesti hankalaa, vaikka ansioluettelossa olisikin pituutta, Rita Peuha miettii. Joko yritykset säästävät tai työnantajien toiveet ja tekijä eivät kohtaa. Välillä haasteet voivat perustua ennakkoluuloihin tai esimerkiksi työllistymiseen vaikuttavaan sairauteen. Kokemuksen puute ei nosta mahdollisen työntekijän pisteitä työnhaussa. Työkokeilu saattaa toimia siltana tekijän ja työnantajan välillä. Työnantajalle ei tule paineita palkanmaksuista ja samalla tekijä saa kuitenkin kokemusta ja voi testata osaamistaan työelämässä. Peuha pohtii työkokeilun vaikutuksia: Tuntuuko työ sellaiselta, että sitä tahtoo tehdä jatkossa? Onko tarvetta kouluttautua lisää? Haluaako huomioida työnteossa jotakin paremmin? Yleisesti ottaen työkokeilu tarjoaa hyvät olosuhteet pohtia rooliaan työelämässä.
Työkokeilun anti
Peuhan mukaan onnistunut työkokeilu antaa paljon, mutta siihen kuuluvat omat muuttujansa. Yksi iso elementti on se, miten työkokeilupaikka suhtautuu kokeilijaan. Onko ilmapiiri sellainen, että tulokas uskaltaa yrittää, kysellä, ja jos jokin menee pieleen, epäonnistua? Osataanko häntä auttaa ja haastaa tekemään sopivassa suhteessa?
Peuha sai onnistuneen kokemuksen työkokeilussaan. Tärkeä osa ammatillista kasvua on saada varmuutta omista taidoistaan. Työkokeilussa vaatimustaso ei ole yhtä ehdottoman korkea kuin palkkatyössä, mutta tekemiseen kyllä pääsee kiinni. Peuha näkee kuvion tietyllä, hyvällä tavalla samanlaisena kuin liikunnan harjoittamisessa: urakka ei saa olla liian raskas, mutta tuloksia syntyy vain työllä.
Kun saa varmuutta työhön, on helpompi keskittyä varsinaisen työn tekemiseen ja sen tuloksiin. Samalla toteutuu vanha sanonta: työn oppii tekemällä. Peuha on kiitollinen rohkaisevasta ilmapiiristä ja mahdollisuudesta näyttää taitonsa. Erityisen antoisaa hänen mielestään oli se, että työ oli juuri sitä, mihin hän on kouluttautunut ja millaiseen ammattiin hän on itsensä kuvitellut. Kun tekee koulutustaan vastaavaa työtä, ammatin vaatimat taidot kehittyvät ja työkokeilun aikana opittu on helpompi siirtää suoraan työelämään, Peuha summaa.
Kukaan ei osannut varautua yhteiskuntaamme ja koko maailmaa mullistavaan koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen. Se vaikutti myös Peuhan työkokeiluun. Normaalitilanteessa työkokeilu olisi luultavimmin jatkunut koko kevään, mutta tilannetta joudutaan katsomaan uudestaan syksymmällä, jos päästään palaamaan takaisin kampukselle etäkonttoreilta. Joka tapauksessa Peuha sai arvokasta, oman alansa työkokemusta ja ehkä se luo urapolkuja tulevaisuudessa eteenpäin.
Kirjoittajat
Sanna Leppänen on LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina ja toimii Sykäys-hankkeessa asiantuntijana.
Rita Peuha on ollut LAB-ammattikorkeakoulun Miesvirtaa-hankkeessa työkokeilussa.
Linkit
Miesvirtaa-hanke. 2020. Hankkeen verkkosivut. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 22.5.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
Sykäys-hanke. 2020. Hankkeen verkkosivut. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 22.5.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/sykays
