Sosiaali- ja terveysalan työvoimavaje kattaa yli puolet kansallisesta työvoimapulastamme ja yhdessä toimintaympäristön jatkuvan muutoksen kanssa muodostaa laaja-alaisen, yhteiskunnallisesti vaikuttavan haasteen. Organisaatioiden johtamisprosessien tulisi pyrkiä myönteisen työntekijäkokemuksen vahvistamiseen; se synnyttää luontaisen tilan, jossa työntekijä pyrkii hyödyntämään organisaation tavoitteiden mukaisesti omien voimavarojensa eri ulottuvuuksia sekä toimii sisäisestä motivaatiosta käsin, joka on proaktiivisuutta, aitoa kiinnostusta toimintaa kohtaan sekä merkityksellisyyden kokemusta. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022; Plaskoff 2017; Hämäläinen 2014; Martela & Jarenko 2015, 25–26; Paulaniemi & Pentti 2018, 8.)
Johtajuuden prosesseissa tulisi erityisesti panostaa hyvän luottamussuhteen syntymiseen, joka on esimerkiksi muutosten läpi viemiseksi oleellisimpia tekijöitä (Mack 2015, 9–11; Zitting ym. 2020, 168–171). Tulevaisuuden johtajan työkaluina ovat myös erilaiset resilienssiä vahvistavat interventiot (Malik & Garg 2020, 1085–1087). Toisaalta työelämän muutoksissa tulee kohdistaa huomio myös työoloihin, rakenteisiin sekä johtamisen inhimillisiin piirteisiin (Ikonen & Koivunen 2020, 1). Hyvä, dialoginen vuorovaikutus välittyy työntekijöille asiantuntemuksena sekä arvostavana kohteluna ja luo turvallisuudentunnetta johtamisen prosesseihin liittyen. (Pihlainen 2020, 55.)
Minttu Istermaa laati LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen YAMK-opinnäytetyönään soveltavan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää johtamisen toimivia rakenteita ja tunnistaa johtamisen kehittämisehdotuksia työntekijäkokemuksia hyödyntämällä. Johtamisen rakenteiden lisäksi selvitettiin, millaisista tekijöistä myönteinen työntekijäkokemus, työhyvinvointi sekä työhön sitoutuminen syntyvät. Kohdeorganisaationa tutkimuksessa oli HUSin Psykiatrian yksikkö, jonka johtamisen kehittämiseen tutkimus liittyi. (Istermaa 2024.)
Tulevaisuuden johtajuuden elementit
Opinnäytetyön tulokset jäsennettiin Rissasen & Lammintakasen (2017) sosiaali- ja terveysjohtamisen mallin mukaisesti. Tulevaisuuden johtajat työskentelevät toivottavasti oppivissa organisaatioissa, joissa sitoudutaan niin työntekijöiden kuin johtajienkin työhyvinvointia sekä työhön sitoutumista tukeviin käytäntöihin. Johtajan tulee pyrkiä vahvistamaan dialogista viestintää ja vuorovaikutusta sekä luottamusta suhteessa työntekijöihinsä ja samalla pyrkiä lähentämään ylimmän johdon ja työntekijän välisiä näkemyksiä ja kehittää tiimi- sekä jaettua johtajuutta. On ilmeistä, että lähiesihenkilön rooli työntekijöiden tyytyväisyyden näkökulmasta on oleellinen. Lähiesihenkilön tulee pitää huolta omasta motivaatiostaan, sitoutuneisuudestaan ja mikä tärkeintä, halustaan johtaa.
Arvostetuksi tulemisen kokemus niin työntekijänä kuin inhimillisenä toimijanakin on työntekijöiden keskeisin tarve, ja se toteutuu selkeissä perustyön tavoitteissa, tasavertaisessa ja yksilöllisiä tarpeita huomioivassa päätöksenteossa sekä vuorovaikutteisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Loppujen lopuksi johtamisen kehittämisen prosesseissa on kyse inhimillisyyden ja arvostamisen kulttuurista sekä yhteisen todellisuuden tavoittelusta – arjessa tapahtuvan työn tukemisesta.
Kirjoittajat
Minttu Istermaa opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -ryhmässä ja valmistuu keväällä 2024 tutkintonimikkeellä sosionomi (YAMK).
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Henning_W. 2014. Westerkamp, H. Tiimi, ryhmä, ihmiset, motivaatio. Pixabay. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-ryhm%C3%A4-ihmiset-motivaatio-386673/.
Hämäläinen, S., Tiirinki, H. & Suhonen, M. 2014. Vastavuoroisen luottamuksen vahvistaminen terveydenhuollon prosesseissa lähijohtajien kokemana – psykologisen sopimuksen näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014: 51, 177–190. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa file:///C:/Users/HUS281~1/AppData/Local/Temp/MicrosoftEdgeDownloads/9fb68acd-1912-4f95-a732-45550b61a3d7/48320-Kirjoitus%20(sis%C3%A4lt%C3%A4en%20ydinasiat,tiivistelm%C3%A4t%20&%20asiasanat)-38225-1-10-20141201.pdf
Ikonen, H-M. & Koivunen, T. 2020. Työelämän muutos ja miten sitä eletään. Työelämän tutkimus 18 (1) 2020. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa DOI: 10.37455/tt.90568
Istermaa, M. 2024. ”Vähän noi virtapiirit ylikuumenee – Työntekijäkokemukset ja tulevaisuuden johtajuuden elementit HUS Psykiatrian yksikössä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402092733
Mack, T. 2015. Leadership in the Future. Teoksessa Sowick, M., Andenoro, A., McNutt, M. & Murphy, E. Leadership 2050: Critical Challenges, Key Contexts, and Emerging Trends. e-kirja. 9-21. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa rajoitetusti https://web-p-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/ehost/ebookviewer/ebook/ZTAwMHh3d19fMTA0NjQ2Nl9fQU41?sid=e8642c2e-dd5c-44eb-a75f-a32ce2b61cfe@redis&vid=0&format=EB&rid=1
Malik, P. & Garg, P. 2020. Learning organization and work engagement: the mediating role of employee resilience. The international journal of human resource management. VOL. 31, NO. 8. 1071–1094. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09585192.2017.1396549
Martela, F. & Jarenko, K. 2015. DRAIVI – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? E-kirja. Helsinki: Alma Talent Oy.
Paulaniemi, K. & Pentti, M. 2018. Työn imua johtamisen keinoin. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/157622/Paulaniemi_Kati_Pentti_Merita%20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Plaskoff, J. 2017. Employee experience: the new human resource management approach. Viitattu Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://www-emerald-com.ezproxy.saimia.fi/insight/content/doi/10.1108/SHR-12-2016-0108/full/pdf. s. 136-141.
Rissanen, S. & Lammintakanen, J. 2017. Sosiaali- ja terveysjohtaminen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. TEM Toimialaraportit 2022:2. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163908/TEM_2022_2_T.pdf
Zitting, J., Hietapakka, L., Laulainen, S., Niiranen, V. & Sinervo, T. 2020. Henkilöstön luottamus organisaatioon ja johtajiin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiomuutoksessa. Janus vol. 28 (2) 2020, s. 168–184. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa DOI: 10.30668/janus.75187
