Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen edellyttää moniammatillisen yhteistyön vahvistamista ja uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä. Työyhteisöjen mukanaolo ja aktiivinen toimijuus toiminnan jatkuvassa kehittämisessä on jopa nimetty organisaatioiden elinehdoksi nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä (Salonen ym. 2017, 21–22). Työntekijöiden tieto ja osaaminen tulisi tunnustaa keskeiseksi kehittämisen voimavaraksi, jolloin heidät nähdään myös muutoksen tekijöinä muutoksen kohteen sijaan (Juujärvi ym. 2019, 11). Etenkin asiakastyötä tekevät ovat havainnoimassa ja todistamassa toiminnan onnistuneita tuloksia sekä yhtä lailla haastavia ja kriittisiä tilanteita. Näin ollen heillä on myös oivalliset mahdollisuudet puuttua, työstää ja uudistaa toiminta- ja työtapoja. (Sinervo ym. 2019, 40.)
Työyhteisöjen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten näkökulmista kehittämistoiminnassa voi ideaalitilanteessa ilmentyä useita yhteistyötä ja kehittämistä tukevia ja vahvistavia elementtejä. Näitä ovat esimerkiksi kohtaaminen, vastavuoroisuus, luottamus ja avoin keskustelu, yhteiset intressit sekä yhteisen identiteetin vahvistaminen. (Salonen ym. 2017, 22.) Moniammatillinen yhteistyö itsessään edellyttää rohkeutta rakentaa yhteistä ymmärrystä ja tietoa, tutkia sitä, kokeilla ja kehittää. Yhteistä kykyä analysoida haastavia tilanteita ja ratkoa niitä käytännön työssä työstetään jatkuvasti. (Katisko ym. 2015, 172.)
Työyhteisön osallisuus mahdollistaa muutoksen käytännössä
Miia Kaskentauksen (2022) YAMK-opinnäytetyössä paneuduttiin nuorten perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen moniammatillisen yhteistyön sujuvuuden, käytännön ja yhteisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Toteutuksen aikana moniammatillinen työryhmä harjoitteli uutta kehittämisen toimintamallia, jonka mukaista työskentelyä he ovat sittemmin jatkaneet jatkuvana kehittämistoimintanaan.
Tulokset liittyen työryhmän antamaan arviointiin kehittämistyön vaikuttavuudesta olivat hyvät. Kehittämistyön koettiin muun muassa edistäneen kehittämishalukkuutta ja -mahdollisuuksia omassa työssä sekä edistäneen myös hyvien toimintamallien kehittämistä ja työryhmän yhteistoiminnallista kehittämistyötä.
Oleellista oli, että kehittämistyötä toteuttivat työryhmän jäsenet yhdessä kohteenaan heidän oma työnsä. Muutostyöstä tulee merkityksellistä, kun halu kehittää työtä kumpuaa osallistujien omista kokemuksista. Motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön osallisuus kehittämisessä tekee muutoksesta mahdollista myös käytännössä. (ks. Heikkilä ym. 2008, 133; Koskela 2013, 10; Ranta 2021, 62.)
Kirjoittajat
Miia Kaskentaus valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-koulutuksesta.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
FORTYTWO. 2021. Brainwalking, idea, generating, workshop. Unsplash. Viitattu 2.6.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/MDu-53qRVr4
Heikkilä, A., Jokinen, P. & Nurmela, T. 2008. Tutkiva kehittäminen. Avaimia tutkimus- ja kehittämishankkeisiin terveysalalla. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138096/PT2019_003_11062019.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Kaskentaus, M. 2022. Moniammatillisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia nuorten perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa : jatkuvan kehittämisen malli moniammatilliselle työryhmälle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 2.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013278
Katisko, M., Kolkka, M. & Vuokila-Oikkonen, P. 2015. Monialainen ja moniammatillinen työ on voimavara. Teoksessa Helminen, J. (toim.) Osaamiseksi kokemus jokainen. Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen. Tallinna: United Press Global, 160–174.
Koskela, S. 2013. ”Mie teen vaan oman työni” – Toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjaustoiminnan kehittämisestä. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 477. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42061/978-951-39-5330-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Ranta, R. 2021. Kehittyvä työyhteisö. Turku: rtr-consulting.
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 108. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf
Sinervo, T., Juujärvi, S., Niiranen, V. & Laulainen, S. 2019. Mitä palvelujen yhteensovittaminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon työssä? Talous & Yhteiskunta, 2, 36–41. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138824/ty22019SinervoJuujarviNiiranenLaulainenKeskimaki.pdf?sequence=1&isAllowed=y
