Ummetus on hyvin yleinen suoliston oire. Sitä esiintyy jopa 27 %:lla aikuisväestöstä (Luukkonen & Hillilä 2012). Se voi aiheuttaa vatsakipua, pahoinvointia, peräaukon kipua tai peräsuolen nekroosia (Hillilä 2018). Ummetuksen syynä voi olla on esimerkiksi kasvaimen aiheuttama ahtauma, peritoneaalikarsinoosi, askites, hyperkalsemia tai lääkitys. Etenkin syöpää sairastavat ja opioidien käyttäjät kärsivät ummetuksesta, opiaatteja käyttävillä ongelma on jopa 80 % (Saarto ym. 2013).
Suolistosyöpää sairastavilla kasvaimen aiheuttama, useimmiten osittainen tukos, on yleisin suolen toimimattomuuden syy (Saarto ym. 2018). Tukos voi ilmetä jo sairauden alkuvaiheessa, mutta sairauden edetessä tukosriski kasvaa. Suolistosyöpää sairastavilla suolitukoksia esiintyy 4–24 % jossakin sairauden vaiheessa, joillakin jo sairauden alkuvaiheessa (Saarto ym. 2013).
Huomio ennaltaehkäisyyn
Ummetuksen hoidon kulmakivet ovat potilasohjaus ja ennaltaehkäisy. Hoitohenkilökunnalla tulee olla päivitettyä osaamista ummetuksen hoidosta. Hyvä ohjaus parantaa potilaan hoidonlaatua sekä vähentää päällekkäistä toimintaa hoidossa. Potilasta tulee ohjata nauttimaan riittävästi nesteitä ja huomioida, että ruokavalio on riittävän kuitupitoista.
Jos potilaalla on huono ruokahalu, tulee potilas ohjata nauttimaan mieliruokiaan, useita pieniä annoksia päivässä. Liikunta stimuloi suoliston toimintaa, joten on tärkeää löytää liikuntamuoto, joka on parhain potilaan toimintakyky huomioiden. Mikäli lääkkeettömät keinot eivät riitä ennaltaehkäisemään ummetusta, tulee aloittaa ummetuksen lääkehoito (Terveyskylä 2021).
Hoitomalli on tärkeä hoitotyön apuväline
Suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutuksessa toteutettiin kehittämistehtävä, jonka tarkoituksena oli tehdä hoitomalli suolistosyöpäpotilaan ummetuksen hoidosta Etelä-Savon hyvinvointialueen Savonlinnan keskussairaalan kirurgian osasto 2A:n ja kirurgian poliklinikan hoitohenkilökunnalle. Toive hoitomallille tuli hoitohenkilökunnalta.
Hoitomalli otettiin koekäyttöön loppukesästä 2023. Se esiteltiin osastotunnilla ja koettiin hyväksi ja käytännönläheiseksi. Syksyllä pyydettiin kirjallista palautetta sähköisen Forms-kyselyn avulla. Palaute oli positiivista; malli koettiin tarpeellisiksi sekä hoitotyössä että potilasohjauksessa. Palautteen mukaan etsitty tieto löytyi helposti. Hoitomalli koettiin selkeäksi, eikä se ollut liian pitkä. Se yhtenäistää hyvinvointialueen toimintaa ja parantaa potilaiden hoidonlaatua.
Tärkeänä pidettiin myös, että hoitomalli löytyy tutusta kansiosta. Hoitomalli viedään loppuvuodesta Eloisan sähköisten hoitomallien Arter ICM- kansioon, ja mallia tullaan päivittämään aktiivisesti.
Kirjoittajat
Seija Hirvonen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelee sairaanhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa, kirurgian poliklinikalla ja lääkehoitoyksikössä, Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Sari Korhonen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksessa ja työskentelee sairaanhoitajana Savonlinnan keskussairaalassa, kirurgian osasto 2 A:lla, Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Fanny Kilpinen on hoitotyön lehtori ja LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettaja.
Lähteet
Hillilä, M. 2018. Ärtyvän suolen oireyhtymä. Teoksessa M. Fräkkilä, M. Heikkinen, H. Isoniemi, & P. Puolakkainen, Gastroenterologia ja hepatologia. 58–62. Helsinki: Duodecim.
Luukkonen, P. & Hillilä, M. 2012. Vaikean ummetuksen hoito. Duodecim. Viitattu 13.9.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo10499.
Saarto, T., Österlund, P. & Lepistö, A. 2013. Pahanlaatuisen leikkaukseen soveltumattoman suolitukoksen konservatiivinen hoito. Duodecim. 129(4).410–7. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://duodecimlehti.fi/duo10823.
Terveyskylä. 2021. Palliatiivinen talo. Oireiden hoito. Palliatiivisen potilaan ummetus. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/oireiden-hoito/oireet/ummetus