Uusia elämyksiä luonnossa ‒ kulttuuriperintö tutuksi tuotteistamisella

LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen toteuttamassa Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa (LAB 2022) vahvistetaan luontoon ja kulttuuriin liittyvää liiketoimintaa tekemällä luontokohteisiin liittyvää kulttuuriperintöä näkyväksi. Hankkeen alussa kartoitettiin matkailukäytössä olevia kulttuuriperintökohteita Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä selvitettiin luontomatkailun vetovoimatekijöitä matkailijan näkökulmasta. Luontokohteet kiinnostavat monenlaisia kohderyhmiä, kuten lapsiperheitä, aikuisia, luonnosta nauttivia ja lähimatkailijoita (Kuusisto 2018; Kyrönviita & Tuomaala 2017; Mäenpää 2010).

[Alt-teksti: järven yli johtava suuri silta.] — Kuva 1. Päijänteen kansallispuisto tarjoaa retkeilijälle monenlaisia elämyksiä. Pulkkilanharjun luontopolulla maisemista voi nauttia myös ilman vesille lähtöä. (Kuva: Lara Dawood)

Luontokohteiden tuotteistaminen matkailukäyttöön

Matkailijoita kiinnostaa tarjonta, jossa on historiallisia, kulttuurisia sekä luontoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Esimerkkejä kulttuurimatkailun voimavaroista ovat arkeologiset kohteet, museot, kulttuurimaisemat, perinteet ja tapahtumat. Kulttuurimatkailussa matkailijalle tarjotaan mahdollisuus tutustua, oppia ja osallistua kulttuuriperintöön (Visit Finland 2022). Matkailupalvelun tuotteistamisessa ja tarinallistamisessa on hyvä huomioida tarjonnan monipuolisuus sekä asiakasryhmän kohdentaminen. Asiakkaat haluavat laadukkaita, hyvinvointia edistäviä ja aktiivisia matkailupalveluita (Kuoppamäki 2015). Luonnossa toteutettavissa elämyksissä on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen ja saavutettavuuteen (Kylänen 2017), ja luonnon sekä kulttuuriperinnön osalta on huomioitava myös niiden suojelu ja hoito.

[Alt-teksti: Metsäistä maastoa, pieniä kukkuloita, leveä puro kulkee maaston halki ja lähellä vettä on matala tasainen kiviraunio.] — Kuva 2. Vääksynjoella Ylisen Viipurintien silta oli tärkeä kulkureitti, mutta sillasta on jäljellä enää kiviset rauniot. Silta on ollut merkityksellinen eri aikakausina, ja siitä kertominen nykypäivänä lisää sen merkitystä entisestään. (Kuva: Lara Dawood)

Tarinallistamisella lisäarvoa matkailijalle

Luontomatkailukohteen vetovoima syntyy luontoarvojen lisäksi kohteisiin liittyvistä tarinoista, jotka luovat paikalle merkityksen. Tarinoiden avulla ihminen ymmärtää ja selittää elämää, ja tarinat ovat historiasta nykypäivään säilynyt tärkeä tiedon välittämisen ja oppimisen tapa. Tarinat tarjoavat niin ikään mahdollisuuksia matkailun tuote- ja palveluvalikoiman kehittämiseen.

Tarinallistaminen mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelumuotoilun sekä tukee tuotteiden ja palveluiden myyntiä (Pajunen 2015). Tarinallistamisessa asiakkaan kokemusmaailma ja palvelu tai tuote muotoillaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarinankerronnassa tarinaa kehitetään asiakkaalle mielenkiintoiseksi ja ymmärrettäväksi (Kylänen 2017). Päijät- ja Kanta-Hämeessä luontokohteiden tarinoihin voi tutustua etenkin opastetuilla retkillä sekä teemoitetuilla kulttuurireiteillä ja -poluilla, mutta kulttuuriperintö tarjoaa mahdollisuuden myös työhyvinvoinnin ja vapaaehtoistoiminnan tuotteistamiseen.

Kulttuuriperinnön näkyvyys ja vetovoima tehdään yhteistyöllä. Yhdistämällä eri yrityksien palveluita sekä reittien ja luonnon vetovoimaa voidaan kehittää matkailijoita houkuttelevia tuotteita. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeen tilaisuudet tarjoavat matkailu- ja aluetoimijoille mahdollisuuden oppia kulttuuriperinnöstä, verkostoitua ja kehittää vetovoimaisia tuoteperheitä matkailuun.

Kirjoittajat

Lara Dawood on kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa ja harjoittelijana Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa.

Maisa Anttila toimii TKI-asiantuntijana ja Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Kuoppamäki, J. 2015. Matkalla juurille – esihistoriallista hyvinvointimatkailua Päijänteen kansallispuistossa: Case Kiuasniemi. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, matkailun ala. Lahti. Viitattu 15.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060111538

Kuusisto, K. 2018. Evon retkeilyalue – kävijätutkimus. Metsähallitus. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2366

Kylänen, M. 2017. Tarinallistaminen luontomatkailussa. Teoksessa: Ihalainen, N.(toim). Luonto hyvinvoinnin lähteenä ja matkailun edistäjä. Lahti: Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja osa 33. 42–50. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-277-2

Kyrönviita, M. & Tuomaala, T. 2017. Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus. Metsähallitus: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 239. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/2285

LAB. 2022. Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi. Hanke. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinto-elavaksi

Mäenpää, O. 2010. Torronsuon kansallispuiston kävijätutkimus. Metsähallitus: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 154. Viitattu 7.4.2022. Saatavissa https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/968

Pajunen, S. 2015. Kivistä muinaisuutta: kuppikiven ja lapinraunion tarinapolut. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, matkailun ala. Lahti. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061713510

Visit Finland. 2022. Culture Finland – Kulttuurimatkailu. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu