Suomessa aloitti 21 hyvinvointialuetta toimintansa tämän vuoden alussa. Kaikkien hyvinvointialueiden yhteisenä haasteena on hoitotyöntekijöiden riittävä määrä. Työpaikat on vallannut Y-sukupolvi, joka suhtautuu työelämään uudella tavalla. Se kyseenalaistaa hierarkioita ja vaatii työn innostavuutta, osallistavuutta ja yhteistyön oikeudenmukaisuutta ja mukavuutta (ks. Lehto 2017). Tämä asettaa yhä enemmän vaateita hoitotyön johtamiselle, jotta hoitotyöntekijän rooli ja toimijuus saataisiin aktiivisemmaksi asiantuntijarooliksi. Esihenkilöltä odotetaan entistä enemmän keskustelua, kuuntelua, kannustusta ja palautetta (ks. Ristikangas & Ristikangas 2017).
Yhä useammassa organisaatiossa pyritään johtamis- ja esimiestyössä kohti valmentavaa johtamista. Mutta mitä hoitotyön valmentava johtaminen on ja millaisin keinoin ja menetelmin sitä toteutetaan? Näihin kysymyksiin haettiin vastausta Peltomäen (2023) opinnäytetyössä.
Johtamisen keinot ja arjen haasteet
Keskeistä valmentavassa johtamisessa on se, ettei johtaminen ole esihenkilön yksilösuoritus, vaan ennen kaikkea henkilöstöä osallistava prosessi. Valmentava johtaminen rakentuu yhdessä tekemisestä, keskinäisestä luottamuksesta, toisten huomioimisesta sekä kyvystä olla läsnä hetkessä.
Esihenkilö tukee työntekijöitä itsenäisempään ongelmanratkaisuun ja omien vahvuuksien käyttämiseen. Hän oivalluttaa, vastuuttaa ja energisoi työntekijöitä ja huolehtii oppimista edistävän ilmapiirin luomisesta. Hän antaa sekä vastaanottaa palautetta, koska palautteen saaminen on edellytys työssä oppimiselle hoitotyön arjessa ja työpaikoilla. Esihenkilön on johdettava työyhteisön toimintaa omalla esimerkillään. (ks. Uutela 2019.)
Mutta kuinka löydetään hektisessä arjessa aika ja paikka esihenkilön ja hoitotyöntekijän ja koko työyhteisön yhteiselle keskustelulle, kun arki näyttää haasteellisuutensa? Hoitotyön nykyarjessa käydään jatkuvaa ”taistelua” henkilöstön riittävästä määrästä ja asiantuntijuudesta tilanteissa, kun äkilliset poissaolot ovat osa viikoittaista tai jopa päivittäistä todellisuutta. Tavallista on myös henkilöstön sitoutumattomuus organisaation yhteisiin tavoitteisiin ja toimintaprosesseihin. Uusien työntekijöiden rekrytointi ei välttämättä tuota toivottua tulosta, vaan arki pyörii turhan usein liian niukalla henkilöstömäärällä suhteessa asiakasmääriin. Vähitellen alkaa ilmetä yhä enemmän myös työyhteisön työhyvinvoinnin haasteita, jotka puolestaan vähentävät työyhteisön pitovoimaa entisestään.
Yksilön ja ryhmän voimavarat esiin
Näihin haasteisiin luodaan valmentavalla johtamisella ratkaisuja ja myönteistä ilmapiiriä. Valmentava johtaja korostaa yksilössä ja ryhmässä olevia voimavaroja.
Tiukassakin tilanteessa työyhteisön ja työntekijöiden vahvuudet saadaan käyttöön, kun tehdään työtä, jolla on tekijälleen merkitystä ja josta innostutaan. Tällöin työntekijä toteuttaa itseään ja kantaa vastuuta toiminnasta sekä ennen kaikkea suhtautumistavastaan. Työntekijä rohkenee lähteä nopeasti muuttuvissa tilanteissa kehittämään osaamistaan itseohjautuvasti. Siksi tarvitaan valmentavaa johtamista!
Kirjoittajat
Anu Peltomäki, toimintayksikön esimies vs., on opiskellut sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-koulutuksessa. Hän on erityisen kiinnostunut valmentavasta johtamisesta ja sen keinoista ja menetelmistä.
Pirjo Vaittinen työskentelee tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Lehto, K. Johda rohkeasti! Oivalluksia esimiestyöstö ja johtajuudesta. Vaasan yliopiston raportti. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476- 770-5.pdf
Peltomäki, A. 2023. Valmentava johtaminen terveydenhuollon toimintaympäristössä, keinot ja menetelmät. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. Viitattu 22.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302232784
Ristikangas, M-R. & Ristikangas, V. 2017. Valmentava johtajuus. Helsinki: Alma Talent.
Uutela, U. 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja työssä oppimista tukemassa. Fenomenografinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-144-6
Watson, R. 2020. COVID-19 Nurses, Therapists at Manchester Memorial Hospital. Unsplash. Viitattu 22.2.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/yIGinlYA6t8
