Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet jo vuosia muutoksessa (Laulainen ym. 2020, 151). Painopistettä on siirretty oikea-aikaiseen palveluiden kohdentamiseen. Nykyisen hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena on painottaa perustason palveluita ja ennaltaehkäisyä. (Rautiainen ym. 2020, 31.) Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa, voimavarojen vahvistamisessa ja ongelmien ennaltaehkäisemisessä oleellisena tekijänä on peruspalveluiden vastaaminen vallalla olevaan tarpeeseen (Hastrup ym. 2016, 4).
Vaikka suurin osa pienten lasten vanhemmista kokee voivansa hyvin, ja tukea tarvitsevista lapsiperheistä suurin osa kokee peruspalveluilta saamansa tuen riittäväksi, jää osa vanhemmista huoltensa kanssa yksin (Hastrup ym. 2016, 14; Vuorenmaa 2019, 6, 8). Nelivuotiaan lapsen vanhemmista lähes yhdeksällä kymmenestä on tarve saada ammattilaisilta tukea perheen asioihin (Vuorenmaa 2019, 8.)
Varhaiskasvatus koko perheen asialla
On havaittu, että voimakkaatkaan vanhempien stressikokemukset eivät ole olleet yhteydessä lasten hyvinvointiin niissä tilanteissa, joissa kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja vanhempien kesken koettiin toimivan hyvin (Karila 2016, 41).
Monet kunnat ovat ottaneet varhaiskasvatuksen perheohjauksen osaksi lapsiperhepalveluiden kokonaisuutta. Työ on varhaiskasvatuksen hallinnon alaisuudessa toimivaa, maksutonta, matalan kynnyksen palvelua. Varhaiskasvatusikäisen lapsen perheelle suunnatussa toiminnassa oleellista on luottamuksellisuus ja perheen oma halu palveluun. (mm. Joensuu 2021, Lempäälä 2021, Loppi 2021, Pirkkala 2021, Tuusula 2021.)
Kun perhetyössä työntekijä pyrkii tietoisesti vaikuttamaan johonkin perheessä, on perheohjaus enemmänkin perhepalvelua, jossa perheen aktiivinen rooli korostuu sekä palveluun hakeutumisessa että työn muotojen valinnassa ja sisällössä (Rönkkö & Rytkönen 2010, 29; Jaakonsaari 2020, 14).
Vanhemmuuden tukeminen on kirjattu muun muassa perustuslakiin, sosiaalihuoltolakiin, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetukseen, opetus- ja varhaiskasvatuslakiin, oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin sekä lastensuojelulakiin (Roine ym. 2019, 133). Varhaiskasvatuksen piirissä oli vuonna 2020 noin 77 % 1−6-vuotiaista lapsista. Päiväkodeissa lapsia oli hoidossa 189 362. (THL 2021, 1.)
Koska etukäteen on mahdoton tietää, ketkä tulevat tarvitsemaan tukea vanhemmuudelle, on perusteltua tarjota sitä koko kohderyhmälle. Peruspalveluissa tapahtuva arjen kohtaaminen sekä huomatuksi, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä huolten puheeksi ottaminen tuottavat vahvan pohjan vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukemiselle. Peruspalveluista käsin voidaan toteuttaa perheen omien voimavarojen aktivointia ja tarjota tukea rinnalla kulkemiseksi. (Hakulinen 2019, 25).
Kirjoittajat
Marika Laurila on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän on erityisesti kiinnostunut varhaiskasvatuksen kehittämisestä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi-ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Hakulinen, T. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen – Teoriasta käytäntöön. Helsinki: PunaMusta. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-357-1 20-30.
Hastrup, A., Paavilainen, E., Kekkonen, M., Leikas, T., Kivineva, E., Pihlajamäki, V. & Lepistö, E. 2016. Perhekeskus lasten ja perheiden palveluiden tarjoajana – Kehittämisprosessi JIK-kuntayhtymä. Työpaperi 25/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-696-4
Jaakonsaari, K. Porin varhaiskasvatuksen perheohjauksen toimintamalli Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkökulma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, ylempi AMK. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101421324
Joensuu. 2021. Joensuun kaupunki. Kasvun ja vanhemmuuden tuki. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.joensuu.fi/kasvun-ja-vanhemmuuden-tuki
Karila, K. 2016. Vaikuttava varhaiskasvatus tilannekatsaus toukokuu 2016. Raportit ja selvitykset 2016:6. Opetushallitus. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Laulainen, S., Zitting, J & Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala A. & Taskinen H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123995/978-952-359-022-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y 151-178.
Lempäälä. 2021. Lempäälän kunta. Kasvun tuki varhaiskasvatuksessa. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.lempaala.fi/kasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatus/viestinta-kotien-kanssa/
Loppi. 2021. Lopen kunta. Varhaiskasvatus. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://loppi.fi/palvelut/varhaiskasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-perheohjaus/
Pirkkala. 2021. Pirkkalan kunta. Varhaiskasvatuksen perheohjaaja. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.pirkkala.fi/varhaiskasvatuksen-perheohjaaja
Rautiainen, P., Taskinen, H. & Rissanen, S. 2020. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen – virstanpylväitä menneestä ja suuntia tulevasta. Teoksessa Hujala A. & Taskinen H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123995/978-952-359-022-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y 15-46.
Roine, E., Lehikoinen, L. & Nieminen, S. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Uudellamaalla. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen − Teoriasta käytäntöön. Helsinki: PunaMusta. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-357-1 131-136.
THL. 2021. Varhaiskasvatus 2020 Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista enemmistö osallistui kunnan kustantamaan päiväkotitoimintaan. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143153/Tr32_21.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Tuusula. 2021. Tuusulan kunta. Varhaiskasvatuksen perheohjaaja. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9653
Vuorenmaa, M. 2019. Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 10/2019. [Viitattu 18.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035
