Ensimmäiset varhaiskasvatuksen sosionomit valmistuvat pian ammattikorkeakouluista. 1.1.2030 alkaen varhaiskasvatuksessa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 37 §). (Oikeusministeriö 2018).
Opetus- ja kulttuuriministeriön (2021a) mukaan tavoitteena uusille nimikkeille on selkiyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä ja samalla pyritään turvaamaan moniammatillista yhteistyötä varmistamalla, että kaikissa päiväkodeissa olisi varhaiskasvatuksen opettajina kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon omaavia henkilöitä ja ammattikorkeakoulusta valmistuneita varhaiskasvatuksen sosionomeja, joilla on monipuolinen osaaminen sosiaalipedagogiikkaan ja laajaa asiantuntemusta palvelujärjestelmästä.
Yhteistyöllä kohti laadukasta varhaiskasvatusta
Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuosituksissa 2021–2030 (2021, 3–5) linjataan, että olisi ensiarvoisen tärkeää opiskelijoiden saada opinnoissaan eväitä vahvan ammatti-identiteetin rakentamiseen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021b.) Tämä edesauttaa omaksumaan oman ja muiden työntekijöiden osaamisen vahvuuksia ja rajoja sekä mahdollistaa paremman moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön varhaiskasvatuksessa. Työelämän tulee panostaa jo alalla olevien osaajien mahdollisuuksiin täydentää koulutustaan. Lisäksi koulutuksellisen etenemisen esteitä tulee poistaa joustavia koulutuspolkuja kehittämällä.
Ukkonen-Mikkolan, Yliniemen & Wallinin (2020, 332–335) tekemässä tutkimuksessa on pilotoitu suunniteltua työtiimimallia. Tutkimuksen tuloksissa oli huomattavaa se, kuinka tärkeää työntekijöille itselleen on pohtia omaa ammatillisuuttaan, ammatti-identiteettiään ja löytää myös sitä kautta oma paikkansa työtiimissä. Jokaiselle työntekijälle löytyy tässä mallissa omaa osaamista vastaava työkenttä. Tärkeää on kuitenkin se, ettei työyhteisössä muutoksen odoteta tapahtuvan itsestään, vaan työtiimit saavat muutokseen aikaa käsitellä epävarmuuksia, kokeilla uutta, epäonnistua ja vihdoin myös onnistua. Toivoa muutoksen onnistumiseen luo päätelmä, jonka mukaan kaikilla ammattiryhmillä on kirkkaimpana ajatus siitä, että lapsen etu on kaikista tärkein.
Kirjoittajat
Virve Tomminen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän toimii varhaiskasvatuksen opettajana Kukkilan päiväkodissa, Hollolan kunnassa.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Oikeusministeriö. 2018. Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. [Viitattu 4.11.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidm45237815174992
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021a. Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta. [Viitattu 29.20.2021]. Saatavissa: https://minedu.fi/varhaiskasvatus-ukk
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021b. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositukset 2021. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. [Viitattu 29.10.2021]. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/c3fcbd64-498e-4a2e-bf3a-e6eaf438344b/9f51f5fb-faad-4a48-a155-05b89481ea86/JULKAISU_20210113131721.pdf
Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi, R. & Wallin, O. 2020. Varhaiskasvatuksen työ muuttuu – muuttuuko asiantuntijuus? Teoksessa Työelämän tutkimus Vol 18 Nro 4 (2020), 323–339. [Viitattu 29.20.2021]. Saatavissa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/89217/58755
Kuvat
Kuva 1. congerdesign. 2019. Palapeli, palapelin palaset, pelata. Pixabay. [Viitattu 4.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/palapeli-palapelin-palaset-pelata-4401125/
