Se, että tuntee itsensä osaksi työyhteisöä, on tärkeää työhyvinvoinnin ja työhön sitoutumisen näkökulmasta. Kaikilla ihmisillä on tarve tulla nähdyksi omana itsenään ja arvostetuksi työssään ja ihmisenä. Jos työntekijä kokee toistuvasti tulevansa ohitetuksi, se antaa hänelle käsityksen, etteivät hänen ajatuksensa ja viestinsä ole tärkeitä.
Arvostuksen kokemus parantaa työmotivaatiota, lisää sitoutumista työhön ja työntekijän jaksamista työssä sekä parantaa työilmapiiriä. Työnantajan työntekijöille tarjoamilla hyvinvointipalveluilla ei ole merkitystä, jos työyhteisön työilmapiiri on huono. (Munkki 2024)
Työnantaja eli esihenkilöt eivät ole yksin vastuussa työyhteisön hyvinvoinnista tai ilmapiiristä. Yksi asiaan vaikuttava tekijä on työntekijöiden työkäyttäytyminen. Vastuuton työkäyttäytyminen vähentää arvostuksen kokemusta työssä, ja sillä on vaikutusta työssäjaksamiseen, työntekijöiden motivoitumiseen ja työpaikan ilmapiiriin. Myrkyllinen (toksinen) ilmapiiri on yhä useammin syy vaihtaa työpaikkaa. Toksisuuden taustalla on työntekijän kokemus vähättelystä, torjuvasta halveksunnasta, passiivisesta huomiotta jättämisestä ja arvostuksen puutteesta (Munkki 2024).
Vastuuton työkäyttäytyminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei tervehditä, mustamaalataan toisia, eristetään tai jätetään työyhteisön ulkopuolelle, tiuskitaan, ei kuunnella eikä oteta toisen mielipiteitä huomioon, kritisoidaan toisen työtä ja sen tuloksia aiheettomasti, ei kerrota työn kannalta tarpeellisia tietoja, syytetään muita aiheettomasti ja vaaditaan itselle erikoisoikeuksia. Se tarkoittaa myös sitä, että työyhteisössä esiintyy dramaattisia tunteenpurkauksia ja epäasiallisia sekä loukkaavia ilmeitä ja eleitä. (Keihäs 2021)
Ilmapiirin parantaminen ja pelisäännöt
Vastuutonta työkäyttäytymistä voi ennaltaehkäistä eri keinoin. Ennaltaehkäisyn tavoitteena on luoda työpaikalle ilmapiiri, jossa asiatonta käyttäytymistä ei sallita. Yksi keinoista on laatia työpaikalle yhdessä laaditut pelisäännöt, joiden noudattamiseen jokainen sitoutuu ja joiden noudattamista seurataan. Pelisääntöjä voivat olla esimerkiksi: tervehdin muita työntekijöitä, vaikka en tuntisi heitä, annan apua, kun sitä pyydetään, tarjoan apua, kun huomaan työkaverin tarvitsevan sitä, en huuda enkä kiroile, kuuntelen muita.
Vastuuttoman työkäyttäytymisen ennaltaehkäisyyn kuuluu oleellisena osana, että organisaation tavoitteet ovat selkeät ja jokainen tietää sekä organisaationsa tavoitteet että myös omat tavoitteensa työlle. Jokaisen tulee myös tietää oma roolinsa sekä toisten roolit ja vastuut. Ennaltaehkäisyä edesauttaa avoin ilmapiiri vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa. (Keihäs 2021)
Henkilöstöjohtamisella on yhä tärkeämpi rooli työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamisessa. Tässä on työpaikan esihenkilöillä tärkeä rooli. Tänä päivänä esihenkilön keskeiseksi tehtäväksi on noussut ihmisten johtaminen työn organisoinnin ja asioiden johtamisen sijaan. Esihenkilötyössä korostuu valmentava johtaminen, jonka avulla rakennetaan itseohjautuvuutta ja yhteisöohjautuvuutta.
Kirjoittaja
Tarja Isola on vastuullisen liiketoiminnan lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketalousyksikössä, jossa hän opettaa esihenkilötyötä ja johtamista. Kevään 2024 ajan hän työskentelee osaamispäällikkönä ja esihenkilönä LABin hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Keihäs, S. 2021. Esihenkilön toimintakortit vastuuttomaan työkäyttäytymiseen puuttumiseen. AMK-opinnäytetyö. Laurea. Palveluliiketoiminta. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/495303/Keihas_Sari.pdf
Mohamed_hassan. Salaisuus, juoru. Pixabay. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/salaisuus-juoru-yst%C3%A4vyys-kuiskaus-7035617/
Munkki, K. 2024. Pankkiirin uraa tehnyt psykologi tietää, miksi hyvä palkka ei riitä ‒ Pekka Tölli listaa 6 tärkeää neuvoa työelämään. Talouselämä. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://www.talouselama.fi/uutiset/pankkiirin-uraa-tehnyt-psykologi-tietaa-miksi-hyva-palkka-ei-riita-pekka-tolli-listaa-6-tarkeaa-neuvoa-tyoelamaan/6e648c89-418d-41b4-b8a8-834187a63acf
