Ammattikorkeakoulujen välille on muodostunut monenlaisia verkostoja. LAB SoteCampus (LAB 2023) on saanut tutustua niistä yhteen, Sosiaali- ja terveysalana johtamisen ja kehittämisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen eli SOTE-JOKE-verkostoon. LAB SoteCampukselle uskottiin vastuullinen tehtävä fasilitoida 17 ammattikorkeakoulun SOTE-JOKE-toimijoiden yhteisen kehittämishankkeen valmistelua. Tässä yhteydessä korostui ammattikorkeakoulutoimijoiden verkoston voima tutkitun tiedon ja käytännön yhdistäjänä sekä osaamisen ja taitopohjan vahvistajana. Jokainen ammattikorkeakoulu tuo verkostoon oman erikoisosaamisensa sekä alueensa erityispiirteitä, mistä johtuen verkoston osaamispooli on valtava. Miten sen saisi parhaiten hyödynnettyä?
Valtioneuvoston Verkostojohtamisen opas (Valtioneuvosto 2019, 14–15) mainitsee verkostotoiminnan erityispiirteiksi vapaaehtoisuuden, vastavuoroisuuden, tasavertaisuuden sekä itseohjautuvuuden. Verkostoissa on mahdollista saavuttaa synergiaetua, joten niitä katsotaankin sekä perustettaessa että niihin liityttäessä vahvasti hyötynäkökulmasta. Verkoston perustaminen verkoston itsensä vuoksi ei ole järkevää, vaan sen tarkoitus ja tehtävät on tärkeä määrittää ja olla kaikilla osapuolilla tiedossa. Parhaimmillaan verkostossa kumuloituva asiantuntijuus mahdollistaa SOTE-JOKE-verkoston kaltaista systemaattista yhteiskehittämistä.
Hakkaraisen ym. (2002, 20) mukaan asiantuntijuuden määrittelyä ei voidakaan tehdä vain yksilön mielensisäisen prosessin kautta, vaan se vaatii yksilön osaamisen suhteuttamista muiden yhteisön jäsenten osaamiseen ja dialektiseen prosessiin, jolloin yksilö ja yhteisö pystyvät myös yhdessä tuottamaan uutta tietoa hyödyntäen aikaisempaa.
Yhteiskehittäminen tarvitsee horisontaalista asiantuntijuutta
Asiantuntijana kiinnittyminen yhteisöön on perusta, josta seuraava askel kannattaa ottaa verkoston suuntaan. Engeström (2006) puhuu horisontaalisesta asiantuntijuudesta, josta voidaan löytää yhteisöllisyyden, sivusuuntaisen kehityksen sekä muutoksen lähtökohdat. Yhteisöllinen asiantuntijuus on laajempaa kuin yksittäisten asiantuntijuuksien summa. Sivusuuntaisen kehityksen mukaisesti asiantuntijuus yhdistelee eri teorioita ja osaamistraditioita, sekä kolmantena lähtökohtana havaitsee ja hallitsee muutosta. (Engeström, 2006, 10.)
LAB SoteCampuksen ja ammattikorkeakouluverkoston yhteiskehittämisessä kaikki kolme horisontaalisen asiantuntijuuden lähtökohtaa ovat tunnistettavissa. Yhteisöllisyys näkyy verkoston valitsemien kehittämisen teemaryhmien kautta. Suuntaviivat tekemiselle oli päätetty jo verkoston aloittaessa, ja yhteinen johtamisosaamisen kehittäminen osui myös LAB SoteCampuksen painopisteisiin. Tämä mahdollisti myös sivusuuntaisen kehityksen, kun eri toimijoiden erityisosaaminen kohdennettiin yhteiseen tekemiseen. Johtamisosaamisen ja sen koulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän ja toimintaympäristön muutoksia täydentää horisontaalisen asiantuntijuuden kolmannen lähtökohdan. Voidaankin todeta, että toimivalla verkostolla on asiantuntijuudessa kehittämisen supervoima.
Kirjoittaja
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa LAB SoteCampus -projektissa hankkeistamisen ja verkostotyön TKI-asiantuntijana.
Lähteet
Engeström, Y. 2006. Kaksikätinen asiantuntijaorganisaatio. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. B02/2006. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78595/2006b2.pdf
Hakkarainen, K., Palonen, T., & Paavola, S. 2002. Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia, 37, 6, 448–464. Viitattu 8.5.2023. Luonnosversio saatavissa https://www.academia.edu/590103/Luonnosversio_artikkelista_Hakkarainen_K_Palonen_T_and_Paavola_S_2002_Kolme_n%C3%A4k%C3%B6kulmaa_asiantuntijuuden_tutkimiseen_Psykologia_37_6_448_464
LAB. 2023. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus
McLachlan, C. 2019. Brickwall, superheroes. Unsplash. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/8B_DYG7Iaa4
Valtioneuvosto. 2019. Valtioneuvoston kanslia. Verkostojohtamisen opas. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2019:12. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161513/VNK_12_19_Verkostojohtamisen_opas.pdf?sequence=4&isAllowed=y
