Viides UNESCOn status vahvistaa Suomen geopark-alueiden verkostoa

UNESCO täydensi maaliskuussa virallisten Global Geopark -alueiden listaansa myöntämällä statuksen 18 uudelle alueelle. Tämän nimityksen myötä virallisten UGG-alueiden määrä nousi 213 alueeseen 48 eri maassa (UNESCO 2024). Odotusten mukaisesti nimettyjen uusien alueiden joukossa oli myös yksi suomalainen toimija, itäisellä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark (Lappajärvi 2024). Suomen UNESCO Global Geopark -alueiden yhteisö sai näin viidennen jäsenensä, ja alueiden yhteinen ala kattaa nyt yhteensä 32 kuntaa seitsemässä eri maakunnassa (Geoparks Finland 2024).

[Alt-teksti: museon näyttelyseinä, jossa suuria kuvia maapallosta, tähtitaivaasta ynnä muuta sekä paljon infotekstejä, näyttelyseinän edessä seisoo nuori nainen.] — Kuva 1. Suomen uusimman UGG-alueen, Kraatterijärven tarinaan pääsee tutustumaan Lappajärvellä sijaitsevassa Meteoriittikeskuksessa. (Kuva: Jonna Saari / Retkipaikka)

Yhteistä näkyvyyttä verkostona

Kuten kaikkia UGG-valmisteluvaiheessa olevia alueita, myös Kraatterijärvi Geoparkia on kehitetty jo vuosien ajan yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden paikallisten sidosryhmien kanssa. Kraatterijärvi Geopark on ollut mukana myös LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024), jonka keskeisenä ideana on ollut lisätä geopark-teeman ja alueiden tunnettuutta valtakunnallisella tasolla. Tässä yhteistyössä Kraatterijärvi on saanut vetoapua muilta, pidemmälle UNESCO-yhteistyössä ehtineiltä suomalaisilta geopark-alueilta ja tuonut yhteiskehittämiseen uutta näkökulmaa. Uusi status ja sen saama näkyvyys vahvistaa paitsi Kraatterijärven, myös kaikkien suomalaisten geopark-alueiden asemaa kokonaisuutena.

Inspiraatiota uusille alueille

Viiden mainitun geoparkin lisäksi UGG-statukseen tähdännyt hanke on ollut aiemmin käynnissä Ahvenanmaalla, Vaasan seudulla, Kolin seudulla ja Itä-Lapissa, mutta mikään näistä hankkeista ei ole edennyt hakuprosessiin asti. Vaikka nykyiset geopark-alueemme kattavat melko hyvin Suomen etelä-, länsi- ja kaakkoisosat, olisi muualla vielä tilaa uusille geopark-toimijoille.

Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa geopark-teeman tunnettuuden edistämiseksi tehty työ sekä alueiden yhteistyön kehittäminen luo pohjaa sille, että uusien teemasta kiinnostuneiden toimijoiden olisi myöhemmin helpompi päästä mukaan UNESCO Global Geopark -verkostoon. Myös matkailun näkökulmasta verkoston vahvistuminen on tärkeää, sillä se lisää kokonaisuutena suomalaisten geopark-alueiden kansainvälistä vetovoimaa ja innostaa alueiden toimijoita kehittämään niihin liittyviä kestävän matkailun palveluja.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen viisi geopark-aluetta.

Lähteet

Geoparks Finland. 2024. Suomen geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 05.04.2024. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/

LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 05.04.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

Lappajärvi. 2024. Kraatterijärvi Geopark on nyt virallisesti Suomen viides Unesco Global Geopark. Viitattu 05.04.2024. Saatavissa https://lappajarvi.fi/kraatterijarvi-geopark-on-nyt-virallisesti-suomen-viides-unesco-global-geopark/

UNESCO 2024. Unesco Global Geoparks. Viitattu 05.04.2024. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about?hub=67817