Väestön ikääntyminen lisää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kotihoidon asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia ja runsaasti palveluita vaativien iäkkäiden määrä lisääntyy jatkuvasti. (THL 2019.) Teknologialla voidaan auttaa iäkkäitä elämään terveellisemmin ja mahdollistamaan asuminen turvallisesti omissa kodeissaan. Teknologialla voidaan myös tarjota hoitotyön ammattilaisille uusia tapoja tarjota hoitoa ja palveluita sekä vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen. (STM 2020.)
Virtuaalitodellisuudesta asiakaslähtöisyyteen
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia -hankkeen tavoitteena on parantaa kotihoidon palveluita ottamalla käyttöön ja kehittämällä teknologioita, joilla pystytään tukemaan iäkkäiden kotona asumista (Innokylä 2021). Virtuaalitodellisuus, virtual reality eli VR, on yksi KOHTI-hankkeessa tutkituista teknologioista.
Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty terveydenhuollossa erityisesti työntekijöiden oppimisen työkaluna, jolla pystytään tarjoamaan helposti uusittava ja turvallinen oppimiskokemus (Pottle 2019). Iäkkäille suunnattujen virtuaalitodellisuussovellusten avulla voidaan parantaa ja ylläpitää sekä fyysisiä, että kognitiivisia toimintoja (Kaminska ym. 2018; Maeng ym. 2021).
Terveyspalveluiden lähtökohtana tulee olla asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöinen palveluiden kehittäminen vaatii asiakasymmärrystä, jolla tarkoitetaan kattavaa ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja odotuksista sekä niiden hyödyntämisestä. (Virtanen ym. 2011).
Mahdollista hyötyä perehdytyksessä
Vainion (2022) ylemmässä AMK -opinnäytetyössä selvitettiin virtuaalitodellisuuden soveltuvuutta ja hyödynnettävyyttä kotihoidon työntekijöiden asiakasymmärryksen kehittämisessä. Tutkimuksen lähtötilanteeksi oli kuvattu VR-video lääkeannostelurobotin käytöstä iäkkään asiakkaan näkökulmasta, jonka tutkimukseen osallistuneet hoitajat katsoivat VR-laseilla. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana tutkimuksena, jossa on laadullinen lähestymistapa.
Tutkimukseen osallistuneilla oli vuosien työkokemus kotihoidosta. Tulosten mukaan he eivät kokeneet virtuaalitodellisuuden tarjoavan lisää asiakasymmärrystä. VR-videosta arvioitiin olevan hyötyä perehdytyskäytössä erityisesti uusille kotihoidon työntekijöille sekä opiskelijoille, joilla ei ole kokemusta iäkkäiden kanssa työskentelystä. Myös asiakkaan omaisten arveltiin hyötyvän VR-videon katsomisesta. Toisaalta virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä toivottiin erilaisten hoitolaitteiden ja -toimenpiteiden opettamisessa ja kertaamisessa.
Johtopäätöksen mukaan virtuaalitodellisuutta voidaan mahdollisesti hyödyntää työntekijöiden koulutuksessa sekä ikäihmisten arjen mielekkyyttä lisäävänä. Oleellista on VR-maailman oikean teknisen toteuttamisen tärkeys, jotta virtuaalitodellisuuteen liitetty kyberpahoinvointi ei rajoita käyttöä.
Kirjoittajat
Joonas Vainio valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan digitaalisten ratkaisujen YAMK- koulutuksesta. Hän on erityisesti kiinnostunut kehittämään terveysalan palveluita ja helpottamaan ammattilaisten työtä digitalisaation avulla.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palveluiden uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Amano, V. 2021. Oculus Quest 2 on white desk with lamp. Unsplash. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/MvJezf8FT4o
Innokylä. 2021. KOHTI-hanke. Viitattu 25.4.22. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kohti-hanke
Kamińska, M.S., Miller, A., Rotter, I., Szylińska, A. & Grochans, E. 2018. The effectiveness of virtual reality training in reducing the risk of falls among elderly people. Clinical Interventions in Aging. Vol. 11/2018. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.2147/CIA.S183502
Maeng, S., Hong, J. P., Kim, W. H., Kim, H., Cho, S. E., Kang, J. M., Na, K. S., Oh, S. H., Park, J. W., Bae, J. N., & Cho, S. J. 2021. Effects of Virtual Reality-Based Cognitive Training in the Elderly with and without Mild Cognitive Impairment. Psychiatry investigation, 18 (7). Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.30773/pi.2020.0446
Pottle, J. 2019. Virtual reality and the transformation of medical education. Future Healthcare Journal. Vol. 6 (3). Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://doi.org/10.7861/fhj.2019-0036
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2020–2023. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kahdeksan faktaa vanhuspalveluiden tilasta. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/-/8-faktaa-vanhuspalvelujen-tilasta?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D126p_p_col_count%3D2
Vainio, J. 2022. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen kotihoidon asiakasymmärryksen kehittämisessä. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026776
Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Viitattu 25.4.2022 Saatavissa https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/matkaopas.pdf
