Voiko pelaamisesta kysyä ilman, että siitä tehdään ongelmaa? HIMA HALTUUN -tapahtumassa halutaan kuulla nuoria

Lahdessa järjestettävän HIMA HALTUUN -tapahtuman tavoitteena on vahvistaa nuorten arjen hallintaa, asumisen taitoja ja talousosaamista käytännönläheisellä tavalla. Tapahtuma järjestetään to 3.9.2026 Kauppakeskus Trion Palvelutorilla ja se on suunnattu erityisesti Lahden 2. asteen opiskelijoille, jotka ovat siirtymässä kohti itsenäisempää elämää. (Visit Lahti 2026).

Tapahtuman teemat liittyvät myös LAB-ammattikorkeakoulun Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankkeen (ESR) tavoitteisiin. Hankkeessa kehitetään rahapelaamisen haittojen ehkäisyä, pelaamisen tunnistamista ja puheeksiottoa. (LAB 2026.) HIMA HALTUUN tapahtumassa voimme kuulla nuorten omia näkemyksiä rahapelaamisesta, mikä on arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien toimintatapojen kehittämisessä.

Pelaamisesta kysyminen on kiinnostusta nuoren arjesta

Raha- ja digipelaaminen voi olla tavallinen osa nuoren vapaa-aikaa. Pelaamiseen voi kuitenkin liittyä rahankäyttöön, uneen, opiskeluun, ihmissuhteisiin tai muuhun hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Nuorena aloitettu rahapelaaminen lisää myöhempien rahapeliongelmien riskiä, ja rahapelaamiseen voi liittyä taloudellisia, sosiaalisia sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen kohdistuvia haittoja (THL 2024a). Myös digipelaamisen vaikutuksia nuoren arkeen ja hyvinvointiin on tärkeää tarkastella (THL 2024b).

Rahapelaamisesta kysyminen voidaan liittää osaksi nuoren muun elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kartoittamista. Keskustelun lähtökohtana ei tällöin tarvitse olla epäily ongelmapelaamisesta, vaan kiinnostus nuoren arjesta (THL 2024a). Tämä näkökulma on keskeinen myös ongelmapelaamisen ennaltaehkäisyssä: pelaamisesta voidaan puhua ennen kuin pelaaminen muodostuu ongelmaksi.

Nuorten näkemykset osaksi hankkeen kehittämistyötä

HIMA HALTUUN -tapahtumassa haluamme kysyä nuorilta, miten raha- ja digipelaamisesta olisi heidän mielestään luontevaa puhua. Millaiset kysymykset tuntuvat luontevilta ja mistä olisi vaikea puhua. Tarkoituksena ei ole selvittää, kenellä on ongelmallista pelaamista, vaan tuoda nuorten näkökulma osaksi Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankkeen kehittämistyötä.

Puheeksioton tapaa voidaan tarkastella vertailemalla esimerkiksi kysymyksiä ”Pelaatko rahapelejä?” ja ”Millainen rooli pelaamisella on sinun arjessasi?”. Vastaavasti ”Onko pelaaminen sinulle ongelma?” sijaan on parempi kysyä: ”Onko pelaaminen joskus vaikuttanut uneen, rahankäyttöön tai muihin arjen asioihin?”

Tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa kysymystä, vaan ymmärtää, millainen lähestymistapa madaltaa kynnystä puhua pelaamisesta.

Nuorten kokemuksista kohti toimintamallia

Kuva 1. Pelaaminen ja digitaaliset laitteet ovat osa nuorten arkea. (PxHere 2017)

Voimme tarkastella, missä kohtaamisissa pelaamisesta olisi luontevaa kysyä, ja millaiset kysymykset soveltuvat puheeksiottoon. Miten pelaamisen vaikutuksia uneen, opiskeluun, mielialaan, ihmissuhteisiin ja talouteen voidaan tunnistaa? Samalla kehittämisessä huomioidaan asiakkaan hoito- ja palvelupolku, rakenteinen kirjaaminen sekä sosiaalinen, taloudellinen ja hyvinvointiin liittyvä näkökulma.

HIMA HALTUUN -tapahtumassa nuorten esiin tuomat asiat ja näkemykset eivät siis jää yksittäiseksi palautteeksi. Niitä voidaan tarkastella yhdessä ajankohtaisen tutkimustiedon, ammattilaisten kokemusten ja muun asiantuntijatiedon kanssa. Näin nuorten ääni voidaan kytkeä konkreettisesti Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi -hankkeen kehittämistyöhön ja tulevien toimintatapojen rakentamiseen.

Kouluterveydenhuolto on luonteva ympäristö raha- ja digipelaamisen puheeksioton ja tunnistamisen toimintatapojen kehittämiseen, sillä siellä voidaan toteuttaa ennaltaehkäisevää ja varhaista puheeksiottoa. THL:n mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset voivat auttaa nuoren rahapelaamiseen liittyvän tilanteen kartoittamisessa ja tarvittaessa ohjata nuoren tuen piiriin (THL 2024a).

Ennaltaehkäisyn kannalta keskeinen kysymys on lopulta yksinkertainen: Miten pelaamisesta voidaan kysyä niin, että nuori kokee keskustelun luontevaksi eikä leimaavaksi? Kun pelaamisesta voidaan puhua matalalla kynnyksellä jo ennen haittojen syntymistä, on mahdollista tunnistaa tuen tarve ajoissa ja vahvistaa nuoren arjen hallintaa.

Kirjoittajat:

Tuula Juvakka ja Irina Tiainen työskentelevät LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtoreina ja asiantuntijoina hankkeessa Ongelmapelaamisen ennakointi ja hoito.

Lähteet

LAB. 2026. Ongelmapelaamisen ennaltaehkäisy ja ennakointi. Hanke. Saatavissa: Ongelmapelaamisen haittojen ehkäisy ja ennakointi | LAB.fi

Pelituki. 2026. Oppaat ja työvälineet. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa: https://pelituki.fi/ammattilaisille/oppaat-ja-tyovalineet/

PxHere. 2017. Smartphone, mobile, hand, man, person, people, technology, street, game, young, youth, phone, student, playing, friends, gaming. CC0 Public Domain. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa: https://pxhere.com/en/photo/562059?utm_source=chatgpt.com#google_vignette

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024a. Kysy nuorelta rahapelaamisesta. Tiedä ja toimi. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042320949

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2024b. Digipelaaminen lasten ja nuorten arjessa. Tiedä ja toimi. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042320962

Visit Lahti. 2026. Hima haltuun. Viitattu 18.8.2026. Saatavissa: https://visitlahti.fi/menoinfo/hima-haltuun/