Elämässä ei aina mene kuten Strömsössä. Se on vakiintunut sanonta, joka pätee moneen tosielämän tilanteeseen. Työttömäksi jääminen on yksi tällainen asia, mitä kukaan ei omaehtoisesti halua.
LAB-ammattikorkeakoulu on yhdessä hankepartnereiden ammattiopisto Sampon, Simpelejärven opiston sekä LUT-yliopiston kanssa luonut uuden toimintamallin, jossa Etelä-Karjalan pohjoisissa kunnissa Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella on luotu osaajaverstaat. Niihin osallistumalla työttömät tai työuraa vaihtavat voivat kouluttautua ja toivottavasti myös palata takaisin työelämään. (LAB 2024)
Nuorten työttömyys kasvaa
Kaakkois-Suomessa työttömyys on kasvanut vuoden 2023 syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun 9 % (TEM 2024a). Alueen kuntakohtaiset erot ovat kasvaneet. Rakennusmuutos on kuitenkin koskettanut kaikkia kuntia: sekä niitä, jotka ovat perinteisiä maaseutukuntia, että alueen kaupunkeja, joissa on suurteollisuutta.
Plan B -hankkeen toiminta-alueella Ruokolahdella työttömyyden kasvu on ollut suurinta, 16 %, ja Rautjärvellä 15 %. Parikkalassa muutos on ollut sen sijaan positiivinen, ja työttömyys on vähentynyt 3 % (TEM 2024b).
Nuorten työttömien määrä kasvoi vuodessa 15 % (TEM 2024a). Maaseudun työttömien nuorten on todettu olevan moninainen joukko, jolla on useita erilaisia strategioita työttömyyden kanssa elämiseen (Julkunen 2024). Toisen asteen koulun keskeyttäminen on kuitenkin maaseudulla yleisempää kuin kaupungeissa (Pedersen & Moilanen 2019). Yhtenä syynä tähän on se, että maalla varsinkin pojat valitsevat useammin ammattikoulun, jolloin heidät saatetaan houkutella vähäistä koulutusta vaativiin töihin jo kesken koulunkäynnin.
Elinkeinorakenne muuttuu
Elinkeinotuotannon muutos ja erityisesti turpeen tuotannon alasajo on aiheuttanut toiminnan nopeaa sopeuttamista ja koko yritystoiminnan lopettamista. Hallitus on halunnut energiaturpeen tuotannon puolittuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa energiaturpeen tuotanto on Etelä-Karjalan maakuntaliiton mukaan jo puolittunut vuodesta 2018 vuoteen 2021 (Sjöberg 2021).
Koko Kaakkois-Suomessa viimeisen vuoden sisällä avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt 33 % (TEM 2024b). Tähän on myös turvetuotannon alasajo osaltaan vaikuttanut.
EU osaltaan lievittää kivihiilestä ja turpeesta luopumisen haittavaikutuksia eri EU-maissa oikeudenmukaisen siirtymän eli JTF-rahaston avulla. Suomeen on tulossa tätä kautta seitsemän vuoden aikana vähintään 664 miljoonaa euroa, josta noin kolmannes on Suomen omaa rahaa. (Sjöberg 2021). Osaajaverstaiden käynnistäminen on tästä hyvä pilotti, miten työttömyyttä voidaan yhdessä taklata.
![[Alt-teksti: suuri luokkahuone kokouspaikkana, pöytien ääressä istuu toistakymmentä ihmistä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/954_2024_Yksikin-kontakti-voi-vaikuttaa-tyollistymiseen-1024x562.jpg)
Talkoot on käynnistetty
Hankkeessa toimivat henkilöt ovat jalkautuneet kertomaan osaajaverstaiden toiminnasta kuntien viranhaltijoille, mutta myös päättäville elimille sekä alueen yrittäjille (LAB 2024).
Kaikkia edellä mainittuja tahoja tarvitaan talkoisiin, jotta tietoa voidaan jakaa kaikille tietoa tarvitseville. Osaamisen tasoa saadaan kasvatettua, kun kunnissa – Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti – on osaajaverstaille omat toimipisteet, joissa kouluttautuminen on helpompaa ja jouhevampaa kuin matkan päähän siirtyminen. Sekä kunnat että yrittäjäyhdistykset ovat ottaneet asiasta vaarin ja järjestäneet tilaisuuksia, joista osaajaverstastoiminnasta on voitu kertoa eri osapuolille.
Parikkalan kunnanhallitukselle annettiin tietoisku osaajaverstaiden käynnistymisestä jo elokuun puolivälissä. Rautjärvellä pidettiin 7.10.24 kunnan järjestämä tilaisuus yrittäjille. Paikalla oli tusinan verran yrittäjiä. Kysymyksiä ja kommentteja tuli runsaasti, ja nyt työ etenee työelämätinderin merkeissä, kuten hankeväki on työtä hymyssä suin mainostanut. Kaikkien yhteinen tahtotila on löytää työlle tekijöitä ja tekijät töihin.
Odotukset ovat korkealla kaikilla osapuolilla ja Luumäellä alkaneen kokeilun perusteella uskomme, että menestystä ja uusia matcheja syntyy myös Etelä-Karjalan pohjoispäässä.
Kirjoittaja
Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana hankkeessa Plan B -kohti uusia mahdollisuuksia (LAB 2024). Plan B:n kohderyhmänä ovat Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella työttömät tai lisäkoulutusta tarvitsevat henkilöt.
Lähteet
Julkunen, L. 2024. Nuoret ja muuttuva maaseutu Pohjoismaissa: katsaus historiaan ja tutkimuksen painopisteisiin. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 183. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja. Kenttä, 1799-9227; nro 183
LAB. 2024. Plan B -Kohti uusia mahdollisuuksia. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/planb
Pedersen, P. & Moilanen, M. 2019. The northern Scandinavian regions – similarities and differences. Teoksessa Unn-Doris Bæck & Gry Paulgaard (toim.) Rural futures? Finding one’s place within changing labour markets. Tromsø: Orkana Forlag.
Sjöberg, K. 2021. EU:lta satojen miljoonien tuet turpeen alasajon ongelmiin, joka tapahtuukin nyt odotettua nopeammin – yrittäjät ihmeissään: “Tämä tuli puskista”YLE. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11857344
TEM. 2024a. Kaakkois-Suomi työllisyyskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=2410141132236&ely=05&lang=FI&top=0#
TEM. 2024b. Kaakkois-Suomi työllisyyskatsaus. Työttömät ja työnhakijat. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=2012120136122&ely=05&lang=FI&top=1&sub=12#
