Vapaan leikin arviointi osaksi varhaiskasvatusta ja esiopetusta

Varhaiskasvatuksessa leikki on keskeinen toimintatapa. Se on motivoivaa ja iloa antavaa toimintaa, jossa opitaan erilaisia taitoja ja omaksutaan tietoa. Leikissä edistyvät lapsen kehitys, oppiminen ja hyvinvointi. (Opetushallitus 2018, 22, 38.) Leikin kautta vahvistuvat lapsen luovuus, kuvittelu, neuvottelutaidot ja ymmärrys toisia ihmisiä kohtaan. Vapaassa leikissä lapset toteuttavat tavoitteitaan ja suunnittelevat leikin itse. (Vehkalahti & Urho 2013, 9; Helenius & Korhonen, 2020, 71.)

[Alt-teksti: Kaksi leikki-ikäistä lasta touhuaa hiekkalaatikolla ämpäreiden ja lapioiden kanssa.]
Kuva 1. Leikki vahvistaa luovuutta ja neuvottelutaitoja. (qinomo 2016)

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toiminnan arviointi tukee varhaiskasvatus- ja perusopetuslain ja varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien toteuttamista sekä näiden kehittämistä. Toiminnan arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Tällä tavoin voidaan edistää laatua, tunnistaa toiminnan vahvuuksia ja nostaa esiin kehittämiskohteita. Henkilöstön tavoitteellisella ja suunnitelmallisella itsearvioinnilla on tärkeä merkitys varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. (Opetushallitus 2016, 29; Opetushallitus 2018, 61–62.) Lapsilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitteluun ja arviointiin (Opetushallitus 2016, 10; Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 20 §).

Yhteistä keskustelua ja erilaisia menetelmiä

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä toteutettiin tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli edistää vapaan leikin arviointia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tarkoituksena oli myös lisätä lapsien ja huoltajien osallisuutta vapaan leikin suunnittelussa ja arvioinnissa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda Nurmijärven kunnan varhaiskasvattajille vapaan leikin arviointilomake helpottamaan suunnittelu- ja arviointityötä. (Björkman 2022, 6, 28.)

Tuloksista nousi esille arviointityötä edistävinä sekä lasten ja huoltajien osallisuutta lisäävinä asioina yhteisen keskustelun tärkeys vapaasta leikistä, kasvattajan roolin merkitys ja pedagoginen dokumentointi. Suunnittelu- ja arviointityö edistyy kaikkien osapuolten käydessä avointa keskustelua vapaasta leikistä. Kasvattajalla on tärkeä rooli arviointityön arvostuksen kannattelijana ja arviointityön mahdollistajana.

Pedagogisen dokumentoinnin monipuolista käyttöönottoa ja kehittämistä kaivattiin suunnittelu- ja arviointityöhön. Lasten ja huoltajien osallisuutta suunnittelussa ja arvioinnissa voidaan lisätä selkeän suunnitelman ja eri menetelmien avulla. Vapaan leikin arviointilomakkeen teemoiksi nousivat oppimisympäristö, kasvattajan rooli, pedagoginen dokumentointi sekä lasten ja huoltajien osallisuus. Näihin teemoihin arvioitavaa kohdetta peilataan. Vapaan leikin arviointilomakkeen avulla arvioinnista saadaan konkreettista sekä systemaattista ja se sitouttaa varhaiskasvattajat tekemään arviointityötä. (Björkman 2022, 52–55.)

Kirjoittajat

Terhi Björkman on keväällä 2022 valmistuva sosionomi (YAMK) -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutuksesta sekä Nurmijärvellä työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.

Lähteet

Björkman, T. 2022. Vapaan leikin arviointi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Sosionomi YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen. Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201201542

Helenius, A. & Korhonen, R. 2020. Leikin ensi askeleita. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 69–77.

Opetushallitus. 2016. Määräykset ja ohjeet 2016:1. Esiopetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Opetushallitus. 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

qimono. 2016. Socha, A. Lapset-hiekkalaatikko-poika-tyttö. Pixabay. Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapset-hiekkalaatikko-poika-tytt%c3%b6-1730248/

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. Viitattu 16.1.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540#Pidp447074736

Vehkalahti, R. & Urho, T. 2013. Leikki on totta! Näkökulmia vapaan leikin tukemiseen. Helsinki: Lasten Keskus.