Yksinyrittäjät ja mikroyrittäjät voivat tehdä vuosikymmeniä töitä kasvattamatta liiketoimintaansa ollenkaan. Koronaepidemia on näyttänyt sen, että se tasainen puurtaminen, jolloin tulot peittävät kulut, mutta mitään ei jää varalle, on aika riskialtista yrittämistä poikkeustilanteen sattuessa. Kulut juoksevat, mutta tulot hyytyvät.
Yksinyrittäjällä tulo voi katketa täysin vaikka oman tai perheenjäsenen vakavan sairastumisen vuoksi. Tähän ei useinkaan ole varauduttu kunnolla, jotta voisi olla huolehtimatta yritystoiminnan kuluista edes kuukauden, puhumattakaan pidemmistä ajoista. Mikroyrittäjällä voi olla työntekijöitä, jolloin tulot eivät välttämättä hyydy kokonaan esimerkiksi pitkien sairauslomien vuoksi, mutta aina kun yhden työpanos jää pois, niin se vaikuttaa yrityksen tuloihin, joten se on myös riski, johon pitäisi pystyä varautumaan.
Haasteena onkin saada selville, miten yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä saataisiin kehittämään liiketoimintaansa, jotta se toisi vakautta yritykselle ja samalla voisi luoda uusia työpaikkoja.
Yrityksen kasvattamisen haasteet
Suomessa on erittäin paljon erilaisia pienyrityksiä ja paljon yrittäjiä, jotka perustavat yrityksen vain siksi, että voivat työllistää itsensä. Monilla on juuri se tilanne, ettei kasvua saada aikaan tai sitä ei haluta tehdä. Kyse voi olla myös uskalluksesta, koska toki yrityksen kehittämiseen liittyy myös riskejä.
Jotta omaa yritystään voi kasvattaa, pitää yrittäjän osata paitsi oma ammattinsa myös strategista johtamista. Pitää hallita muutoksia, asettaa kasvutavoitteita, visioida ja tuoda ne visiot käytäntöön. Henkilöstöjohtaminen on myös tärkeässä roolissa, kun jo olemassa olevaa yritystoimintaa aletaan kasvattamaan. Tilanteiden muuttuessa myös henkilöstö reagoi, osa on innolla mukana, mutta muutoksen vastustajien kanssa tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja. (Simons & Hyötyläinen 2009, 283-285.)
Monet pienet asiakaspalveluyritykset tekevät pitkälti liikevaihtonsa kevään ja kesän aikana. Ajatellaan vaikka kauneudenhoitoalan yrityksiä, yhden ihmisen kotileipomoita tai kukkakauppoja, kuinka paljon heidän liikevaihtoonsa vaikuttavat juhlat, jotka Suomessa ovat perinteisesti keskittyneet suurimmaksi osaksi kevääseen ja kesään? Pandemia on osoittanut, että juhlat voidaan perua, joten näiden alojen yritykset kärsivät tästä. Vältyttäisiinkö konkursseilta, jos myös pienet yritykset olisivat kehittäneet ja suunnitelleet liiketoimintaansa kestämään jonkin aikaa myös poikkeusoloja? Näissä tapauksissa pitää muistaa myös tapahtumateollisuus, siellä työskentelee esillä olevien esiintyjien lisäksi tuhansia muita omien alojensa ammattilaisia, joiden työt ovat pitkälti menneet viimeisen reilun vuoden aikana.
Koronaa tai vastaavaa pandemiaa tuskin kukaan pienyrittäjä osasi ennakoida, aina kuitenkin yrityksellä tulee olla riskikartoitus, eli pitää osata tunnistaa uhkia sekä epävarmuustekijöitä, joita voi tulla tavoitteiden saavuttamisen eteen. (Liger ym. 2007, 116.) Näitä uhkia tunnistamalla pystyy myös kehittämään liiketoimintaansa, jotta se kestää poikkeustilanteita paremmin.
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana Digital Innovation Hub- ja Design Venture -hankkeissa.
Lähteet
Liger, K., Lystimäki, J. & Boardman Oy. 2007. Kasvun haasteet: kasvuyritysten rakentaminen ja hallinta. Jyväskylä: Gummerus.
Simons, M. & Hyötyläinen, R. 2009. Keskisuuren yrityksen dynaaminen kasvumalli. Helsinki: Talentum.
Kuvat
Kuva 1. Kant 2021. Shiromani, Kant. Unsplash. [Viitattu 10.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/photos/mo3FOTG62ao