Yrittäjät kokoontuivat tuotteistamaan luontolähtöisiä palveluja

Yksitoista päijäthämäläisen yrityksen edustajaa kokoontui Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeen tuotteistamistyöpajaan LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampukselle. Asiantuntijoiden Simo ja Soila Palviaisen vetämässä työpajassa autettiin yrittäjiä muokkaamaan ideasta tuote sekä tuotekuvaus myyntiä varten. Työpajassa kehitettiin luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita Päijät-Hämeen lähi- ja kaupunkiluontoympäristöihin.

Yrittäjiä ohjeistettiin työpajassa miettimään tuotteiden kohderyhmiä – mitä myyt, miten ja kenelle? Lisäksi käsiteltiin tuotteen arvopohjaista hinnoittelua ja kannattavan hinnan laskentaa – paljonko tuote (voi) maksaa? Lopuksi pohdittiin markkinointimateriaaleja ja niiden jakelukanavia – mitä tarvitaan markkinointiin ja miten myyt tuotteen?

Työpaja sisälsi tietoiskujen lisäksi konkreettista tekemistä, esimerkkejä ja käytännön kokemuksia sekä vertaisoppimista. Kitetirri-yrityksen Pekka Tirkkonen kertoi muille yrittäjille Johkun käyttömahdollisuuksista yrityksen verkkokaupassa. Johku on kaupankäyntijärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat myydä palveluja ja tuotteita sekä seurata liiketoiminnan kehitystä.

Ainutlaatuisen myyntivaltin tunnistamisen tärkeys

Tuotteistamistyöpaja oli jatkoa aiemmin pidetylle ideointi- ja inspiraatiotyöpajalle, jossa yrittäjät ideoivat monipuolisesti yhteisiä luontolähtöisiä tuotteita melonta- ja suppailuretkistä pyöräretkiin, puutarhakierroksiin, aistikävelyihin ja glamping-telttailuun. Tuotteistamistyöpajassa osallistujat määrittelivät luontolähtöisten tuotteiden keskeisiksi kohderyhmiksi Päijät-Hämeen alueella vierailevat eteläsuomalaiset (erityisesti luonnosta ”kevyesti” kiinnostuneet), alueen yritykset sekä saksankielisestä Euroopasta saapuvat matkailijat.

Kouluttajat korostivat yrittäjille USP:n (unique selling proposition/point) eli ainutlaatuisen myyntivaltin tunnistamista – mihin tarpeeseen tuote vastaa, miksi asiakas ostaisi sen, mitkä ovat sen edut ja hyödyt sekä millaista mielikuvaa halutaan viestittää? Ylivoimaiseksi myyntiväittämäksi ei riitä esimerkiksi se, että meillä on upea luonto – niin on monella muullakin!

Työpajassa tuotiin esille myös tekoälyn mahdollisuuksia tuotteistamisessa. Tekoälyltä voi kysyä apua vaikkapa ainutlaatuisen myyntivaltin tunnistamiseen sekä mieleenpainuvien iskulauseiden ja muun markkinointimateriaalin luomiseen.

Lähiluonnon potentiaali liiketoiminnassa

Työpajan jälkeen hankkeessa jatketaan uusien tuotteiden konseptointia yrittäjien kanssa. Tuotteita tullaan pilotoimaan ja samalla kerätään asiakaspalautetta. Helposti saavutettavat lähi- ja kaupunkiluontoympäristöt tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia luontolähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen Päijät-Hämeessä. Koronapandemian jälkeen hyvinvointiin ja terveyteen halutaan vahvasti panostaa. Niin Päijät-Hämeessä kuin muuallakin Suomessa luonto ja siihen perustuvat hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä matkailun vetovoimatekijöitä (Visit Finland 2021; Päijät-Hämeen liitto 2022).

Tutkimusnäyttöä luonnon monipuolisista hyvinvointi- ja terveyshyödyistä (Keniger ym. 2013; Hartig ym. 2014) voidaan käyttää luontolähtöisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen tukena. Tätä tietoa on koottu yritysten hyödynnettäväksi Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa (Siltanen & Puhakka 2025).

Kaksivuotisen, EAKR-rahoitteisen hankkeen (LAB 2025) tavoitteena on kehittää luontolähtöistä liiketoimintaa kaupunki- ja lähiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä. Hankkeessa innovoidaan yritysten kanssa uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita perustuen niin asiakkaiden tarpeisiin kuin tutkimustietoon luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä. Samalla rakennetaan yhteistyömalleja korkeakoulujen ja yritysten väliseen TKI-toimintaan. Kaupunki- ja lähiluontoympäristöjen potentiaalia ja kehittämistarpeita luontolähtöisen liiketoiminnan edistämiseksi selvitetään myös alueen kaupunkien ja kuntien näkökulmasta.  

Lähteet

Hartig, T., Mitchell, R., de Vries, S. & Frumkin, H. 2014. Nature and health. Annual Review of Public Health. Vol. 35, 207–228. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-publhealth-032013-182443

Keniger, L. E., Gaston, K. J., Irvine, K. N. & Fuller, R. A. 2013. What are the benefits of interacting with nature? International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 10(3), 913 –935. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph10030913

LAB. 2025. Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta

Päijät-Hämeen Liitto. 2022. Päijät-Hämeen matkailu- ja tapahtumaselvitys. Loppuraportti 2022. Päijät-Hämeen kunnat: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2022/10/Paijat-Hameen-matkailu-ja-tapahtumaselvitys_loppuraportti_2022.pdf

Siltanen, U. & Puhakka, R. 2025. Miten luonnon eri elementit tukevat terveyttä ja hyvinvointia? LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/miten-luonnon-eri-elementit-tukevat-terveytta-ja-hyvinvointia/

Visit Finland. 2021. Kansainvälisen matkailun tulevaisuuden trendit 2022. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4b0225/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2021/kansainvalisen-matkailun-tulevaisuuden-trendit-2022-visit-finland.pdf