Merkityksellisyys vahvistaa työnantajakuvaa

Uudet työnteon mahdollisuudet, teknologiat, työvoimapula ja yleistyvä etätyö ovat muuttaneet tapoja elannon ansaitsemiseksi ja antaneet mahdollisuuksia tavoitella suurempaa, rohkeampaa ja perinteisestä polusta poikkeavaa työelämää. Työntekijät haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja työnantajat haluavat sitä tukea, etenkin työvoimapula-aloilla, joissa osaajien houkutteluun on käytettävä kaikki keinot. Rutiinityö siirtyy automatisoiduksi ja ihmisten tehtäväksi jää kriittistä tai abstraktia ajattelua vaativat tehtävät sekä inhimillinen vuorovaikutus. Näin työtuloksen laatu tulee tärkeämmäksi kuin määrä, mitä ohjaa paremmin sisäinen motivaatio kuin ulkoiset palkkiot. (Martela 2022.)

LAB-ammattikorkeakoulun Yritys-Hunter-projekti (Linkki 1) järjesti Kohtaa osaaja ajoissa -tapahtuman yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen ja Hämeen kauppakamarin kanssa syksyllä 2022. Tapahtuma oli osa aamukahvitilaisuuksien sarjaa, jossa käsitellään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä eri teemoilla. Lähes satahenkinen yleisö kuuli pääpuhuja, filosofi ja tutkija Frank Martelaa, joka kävi läpi merkityksellisen työelämän koostumusta, hyötyjä sekä keinoja vahvistaa sen kokemusta niin omalla toiminnalla, esihenkilönä kuin opettajan roolissa.

Martelan (2022) mukaan merkityksellisyyden kokemuksista on tutkitusti monia hyötyjä työelämässä. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, hän sitoutuu paremmin työhönsä, saa enemmän aikaan ja on tuloksellisempi, hyvinvointi paranee ja poissaolot vähenevät. Kun työ on merkityksellistä, koko elämä koetaan merkityksellisemmäksi. Tutkimusten mukaan se ennustaa jopa pidempää ikää ja vähemmän masentuneisuutta. Näin ollen osaajia rekrytoivalla yrityksellä on hyvät perusteet painottaa merkityksellisyyden kokemusta tarjoamassaan työssä ja esihenkilöillä syytä tukea ja vahvistaa näitä kokemuksia.

Työn merkityksellisyys hyödyttää kaikkia

Kelly Pledger Weeksin (2017) tutkimuksessa, jossa käsiteltiin eri sukupolvien käsityksiä työelämästä, havaittiin, että sukupolvesta huolimatta kaikilla on taipumus määritellä merkityksellinen työelämä samoin ja yhtä tärkeäksi. Neljä eri sukupolvea kuvailivat mielekästä työtä vain hieman eri tavalla. Ryhmien yleisesti käyttämät kolme väitettä olivat: merkityksellinen työ on sisäisesti motivoitunutta, se luo kestäviä ihmissuhteita ja se auttaa muita.

Kokemusta työn merkityksellisyydestä voi vahvistaa muokkaamalla työtehtäviä, kohtaamisia ja asennetta mieluiseen suuntaan. Kun tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa tai työnantajana työntekijöiden osaamisen, vahvuudet ja motivoivat tehtävät, merkityksellisyyden kokemus lisääntyy. Optimaalinen kyvykkyyden kokemus on riittävän, muttei liian haastavien tehtävien parissa. Työnantajan tehtävä on kirkastaa tekemisen tavoite ja motivoida henkilöstöä tukemalla autonomiaa ja vahvistamalla työn merkityksellisyyttä. Tällaiset työnantajat menestyvät tulevaisuudessa rekrytoinneissa ja työntekijöiden sitouttamisessa. (Martela 2020.)

Lähteet

Martela, F. 2020. Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä. Helsinki: Gummerus.

Martela, F. 2022. Tekemisen arvoista työtä ‒ Miten vahvistaa työn merkityksellisyyttä? Esitys Kohtaa osaaja ajoissa -tapahtumassa Lahdessa 18.11.2022.

Weeks, K. P. 2017. Every Generation Wants Meaningful Work ‒ but Thinks Other Age Groups Are in It for the Money. Harvard Business Review. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://hbr.org/2017/07/every-generation-wants-meaningful-work-but-thinks-other-age-groups-are-in-it-for-the-money

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Yritys-Hunter. Hanke. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter