Hybridityöllä muutoskyvykkyyttä – eli mitä ihmettä tämä tarkoittaa?

Työn tekemisen tapa on muuttunut parin viime vuoden aikana. Koronapandemia pakotti asiantuntijatyötä tekevät työntekijät siirtymään melko nopeasti tekemään etätyötä. Aikaa sopeutumiselle ja muutoksen johtamiselle ei ollut, vaan ihmiset sopeutuivat kylmiltään uuteen tilanteeseen. Nyt tilanne on jo tietenkin eri ja paluu työpaikoille mahdollinen.

Täydellistä paluuta entiseen ei ole, sillä moni on kokenut etä- ja hybridityön olevan myös monin tavoin hyvä valinta. Tarvetta jäsentää uusia käytäntöjä kuitenkin on. Etä- ja hybridityön tekemisessä on paljon hyviä puolia: monipaikkaisuus, paikkaan sitomattomuus, itsenäisyys sekä se, että työmatkoihin käytetty aika on vapautunut muuhun käyttöön.

Nyt kun kriisitilanteesta ja sen luomasta pakosta on siirrytty uusiin hybridityön tekemisen tapoihin, on aikaa ja halua myös luoda hyviä, työhyvinvointia ja organisaatioiden kestävyyttä rakentavia malleja ja käytäntöjä. Hybridillä muutoskyvykkyyttä (LAB 2022) eli HYMY-hanke keskittyykin seuraavaksi työstämään työhyvinvointia kohentavia hybridityön tapoja päijäthämäläisten yritysten kanssa.

HYMY-hankkeen kantava ajatus on tukea työntekijöitä ja organisaatioita parempaan työn hallintaan ja näin edistää työhyvinvointia. Kokonaisvaltainen työn tarkastelu ja valmennus on avain myös koko organisaation parempaan toimintakuntoon ja resilienssiin. Hankkeen tarve nousi tiedosta, että eri asiantuntijaorganisaatiot ja yritykset kipuilevat edelleen monipaikkaisen ja kaaosmaisen työn mukana tulevien haasteiden kanssa. Miten parantaa yhteisöllisyyttä ja vastata kognitiivisen ergonomian haasteisiin etenkin alati muuttuvassa ja kiivaassa työtahdissa?

Myös johtamisosaamiseen on tullut lisävaateita. Hybridijohtamisen taidot ovat nykypäivänä esihenkilöiden ydinosaamista. Etäältä johtaminen ei tarkoita tarvetta vähemmälle johtamiselle, vaan vaatii eri asioita.

Kuva 1. Työelämän muutokset ovat aiheena HYMY-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa 15.12. LABin Mukkulan kampuksella sekä etäyhteydellä. (Kuva: Maina Seppälä)

Toimivia malleja etä- ja hybrityön tekemiseen kaivataan

Monissa nykypäivän työelämää esittelevissä yhteyksissä mainitaan työn kaaosmaisuus ja erilaisten järjestelmien tuoma kognitiivinen kuormitus. Työntekijä kokee herkästi jäävänsä yksin selvittämään toimimattomia tai monimutkaisia käytäntöjä. Loppuunpalamisen riski kasvaa, jos kuormittumista ei voi säädellä.

Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijat nostavatkin esiin nyky-yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle jääneitä asioita, joilla on merkittävä yhteys aivojen hyvinvointiin. Aivoterveysohjelman mukaan aivojen tiedonkäsittelyluonteen rajat on huomioitava. Jopa globaaliksi pandemiaksi tullutta työuupumusta pystytään vähentämään, kunhan huolehditaan, etteivät aivot kuormitu turhaan eivätkä yli voimavarojen. Jos aivoja kuormitetaan liikaa, ei toiminnanohjauksen kapasiteetti olekaan käytössä esimerkiksi työtehtäviin (STT 2022).

HYMY-hankkeen keskeisiä ja kiinnostavia aiheita tulevatkin olemaan aivoterveyden lisäksi muut kuormitusta purkavat toimintatavat, organisaatioiden kyky reagoida muutoksiin, resilienssi, yhteisöllisyys etänä ja johtaminen uusissa tilanteissa. Myös käsitteiden avaaminen vie asiaa eteenpäin ja auttaa jäsentämään omaa työarkea. Hybridityömallien selvittäminen ja pilotointi sekä esimerkkien kokoaminen malliksi tuo tulokset kaikkien saataville pilotointijaksojen päätteeksi.

Etänä ja hybridinä tehtävä työ voi parhaimmillaan siis tuoda yritykselle kilpailukykyä, lisätä kykyä reagoida nopeisiin muutoksiin ja tuoda resilienssiä sekä yksilöille että yhteisöille.

Kirjoittaja

Maina Seppälä on TKI-asiantuntija, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa HYMY-hankkeen projektipäällikkönä sekä muissa kehittämishankkeissa asiantuntijana.