Suomessa vallitseva sosiaali- ja terveysalan hoitajapula näkyy lähes kaikissa terveydenhuollon toimipaikoissa. Koronapandemian aiheuttama hoitovelka, pitkittyneet hoitojonot sekä jatkuvasti kiristyvät hoitajamitoitukset lisäävät paitsi työssä olevien työkuormaa, myös uusien työntekijöiden tarvetta terveydenhuollon toimipisteissä. Vaikka sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden määrä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, uusien työntekijöiden tarve jatkaa kasvuaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.)
Voutilaisen (2021, 35) mukaan jäsennelty ja suunniteltu perehdytys auttaa työpaikan veto- ja pitovoiman lisäämisessä sekä lisää työhyvinvointia ja työssä viihtyvyyttä. Tiivis ja selkeä perehdytyssuunnitelma tehostaa perehdytystä ja takaa sen tasalaatuisuuden (Eklund 2018, 31). Hyvällä perehdytyksellä voitaisiinkin sitouttaa työntekijät työpaikkaan, edistää työtyytyväisyyttä sekä vastata jatkuvasti kasvavaan työntekijätarpeeseen.
Ensivaikutelma sitoutuvuuden lähtökohtana
Uudessa työpaikassa, työyhteisössä ja työtehtävässä ensivaikutelmalla on suuri merkitys puolin ja toisin. Uuden työntekijän ensivaikutelma rakentuu ensimmäisenä työpäivänä hänen saamansa vastaanoton, uuden työntekijän tuloon valmistautumisen tason sekä ensimmäisen työpäivän sisällön ja rakenteen perusteella. Työnantaja voi valmistautua ja vaikuttaa kaikkeen edellä mainittuun yhdessä työyhteisön kanssa. (Kupias & Peltola 2009, 102–103.)
Luodakseen hyvän ensivaikutelman työnantajan olisi hyvä hoitaa kaikki asiat mahdollisimman valmiiksi uuden työntekijän tuloa varten. (Pitkänen 2010, 36.) Ensimmäisen työpäivän rakenne ja ohjelma olisi hyvä miettiä tarkkaan, ja olisihan se mahtavaa, jos esimerkiksi järjestettäisiin koko työyhteisön yhteiset kakkukahvit uuden työntekijän kunniaksi.
Työntekijän vastuulle jää antaa hyvä ensivaikutelma itsestään. Se tapahtuu usein jo rekrytointivaiheessa, kun työnantaja saa kuulla työnhakijan arvoista, vahvuuksista ja odotuksista. (Kupias & Peltola 2009, 64, 103–104.) Parviainen (2022, 19) käyttää opinnäytetyössään termiä psykologinen sopimus ja sanoo sen syntyvän henkilön psykologisesta suhteesta työnantajaan. Se, millainen tämä suhde on, vaikuttaa suoraan työntekijän työtyytyväisyyteen, työssä viihtyvyyteen ja sitoutuvuuteen.
Koskimaa (2023) teki opinnäytetyönään perehdytyssuunnitelman keskussairaalan vuodeosastolle R5. Suunnitelman lanseeraamisen jälkeen perehdytyssuunnitelma todettiin palautekyselyn mukaan tarpeelliseksi ja tehokkaaksi perehdyttämisen työkaluksi. Siitä tehtiin tarkoituksella tiivis ja ulkoasultaan yksinkertaisen selkeä. Suunnitelma todettiin osaston tarpeisiin sopivaksi ja ulkomuotonsa vuoksi helposti käytettäväksi.
Suunnitelman koettiin olevan paitsi hyödyllinen perehdytyksen apuväline myös edistävän potilasturvallisuutta. Suunnitelman käytön myötä uusien työntekijöiden perehdytys on tehokasta ja tasalaatuista, ja niin vanhojen kuin uusienkin työntekijöiden työssä viihtyvyys paranee ja mahdollisesti osaston työntekijöiden vaihtuvuus vähenee.
Kirjoittajat
Emilia Koskimaa valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi tammikuussa 2023.
Heidi Häll toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.
Lähteet
Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille!: uuden työntekijän perehdytys. Helsinki: J-Impact Oy.
Koskimaa, E. 2023. Perehdytyssuunnitelman kehittäminen kirurgian vuodeosastolle R5. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789047/Koskimaa_Emilia.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kupias, P. & Peltola, R. 2009. Perehdyttämisen pelikentällä. Helsinki: Oy Yliopistokustannus, HYY Yhtymä.
Parviainen, C. 2022. Perehdytys psykologista valtuutusta luovana prosessina. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/779832/Parviainen_Crista.pdf?sequence=2
Pitkänen, N. 2010. Perehdyttäminen viestintäilmiönä: Perehdyttämisestä perehdyttämis- ja perehtymisprosessiin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40076/URN:NBN:fi:jyu-201210242772.pdf?sequence=1
Tumisu. 2022. Kynnysmatto, tervetuloa, kengät. Pixabay. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kynnysmatto-tervetuloa-keng%c3%a4t-7043413/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Sote-alan haasteena edelleen osaavan työvoiman saatavuus. Toimialojen näkymät, kevät 2022. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164209/Sote-alan_nakymat_kevat_2022_08062022.pdf
Voutilainen, N. 2021. Uuden työntekijän perehdyttäminen perioperatiiviseen hoitotyöhön. Opinnäytetutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/25410/urn_nbn_fi_uef-20210831.pdf?sequence=1
