Digitalisaation onnistuminen on organisaation johdon ja henkilöstön osaamisen summa

Kasvava palveluntarve ja ikääntyvä väestö suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten saatavuuteen edellyttävät muutoksia palvelujen rakenteissa ja uusien toimintamallien kehittämistä. Digitalisaation hyödyntäminen on merkittävässä roolissa.

Digiosaamisen muutosvaade

Digitalisaatio vaatii organisaatiolta ja henkilöstöltä ymmärrystä, miten automatisointi ja tekoäly vaikuttavat toimintaan. Digitalisaation onnistumiseksi tarvitaan muutoksia johtamisessa, osaamisessa sekä palvelujen tuottamisessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 23; Hiila ym. 2019, 67; Ahonen ym. 2016, 231). Ammattilaiselta edellytettävä osaaminen muuttuu digitalisaation myötä. Ammattilaisen tulee tietää digitaalisia palveluita käyttöönotettaessa ja kehitettäessä, että keskiössä on palveluprosessin ja toimintatapojen uudistaminen. (Jauhiainen ym. 2015, 14). Digitalisaatiossa osaamisen merkitys on suuri, sillä puutteet näkyvät järjestelmien vastustamisena, epätarkoituksenmukaisena käyttönä tai käyttämättä jättämisenä. (Tuomivaara ym. 2019, 14.)

Kuva 1. Organisaation digikyvykkyys ja ammattilaisten osaaminen ovat yhdessä edellytys digitalisaation hyödyntämiselle. (Firmbee 2015)

Digiosaamisen kartoitus

Tuomisen (2023) kartoituksessa tavoitteena oli tuottaa Siun sote -organisaatiolle tietoa, millaista koulutusta digimentoreina toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat. Digimentorin tehtävänä on tuntea ja ymmärtää sekä kansalliset, että Siun soten digitaaliset palvelut sekä perehtyä uusiin palveluihin. Digimentorin tulee ymmärtää strategiat sekä kehittää yksikkönsä digitoimintaa ja -osaamista.

Tulosten mukaan osaamisvajetta esiintyy suhteellisen laajasti. Digitaalisessa palveluosaamisessa osaamisen vahvistamista tarvitaan sopivan asiakkaan tunnistamisessa, ohjausosaamisessa, digitalisoitavaksi sopivan työn tunnistamisessa, sekä toiminnan suunnittelussa. Merkittävimmäksi toimintaa estäväksi tekijäksi nousivat resurssit. Työn ohessa ei ole aikaa koulutuksiin, toiminnan kehittämiseen tai ohjaukseen. Työyhteisön ja esihenkilön merkitys korostuvat. Motivaatio kehittämiseen ja digitaalisuuden hyödyntäminen näyttäytyvät kuitenkin vahvana.

Organisaation matala digikypsyys ja digistrategian puute näkyy THL:n raportissa (2023). Toimintamallien sekä johtamisen kypsyystasot ovat kansallisesti matalat. Tämä heijastuu digimentoritoimintaan. Ilman digistrategiaa ei kehittämistä voida tehdä yhtenäisesti ja sitouttaa digitalisaation edistämiseen. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua sekä esihenkilön mahdollisuuksia priorisoida aikaa kehittämiseen.

Nykytilanteessa digimentoreiden osaamista vahvistetaan pistemäisesti. Osaamisen painopiste tulee siirtää yhteistyöhön sekä yksikkökohtaisiin tavoitteisiin. Näin voidaan laajentaa ymmärrystä digitaalisten palveluiden vaikuttavuudesta ja työn tekemisen uudistamisesta.

Kirjoittajat

Jonna Tuominen valmistuu YAMK-sairaanhoitajaksi Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hän on kiinnostunut digimentoroinnista ja digitaalisista ratkaisuista terveydenhuollossa.

Taina Anttonen, FT, TtM, toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän vastaa sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-verkkokoulutuksesta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.

Lähteet

Ahonen, O., Kinnunen, U-M., Kouri, P., Liljamo, P. & Saranto, K. 2016. Sähköisten terveyspalvelujen strategia hoitotyöhön – nyt on sen implementoinnin aika. FinJeHeW. Viitattu 28.5.2023. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/60200

Firmbee. 2015. Pixabay. Toimisto, liiketoimintaa, kirjanpitäjä. Pixabay. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/toimisto-liiketoimintaa-kirjanpit%C3%A4j%C3%A4-620822/

Hiila, I., Tukiainen, M.& Hakola, I. 2019. Tiimiäly. Helsinki: Tuuma Kustannus.

Jauhiainen, A., Sihvo, P., Ikonen, H. 2015. Sähköiset terveyspalvelut käytössä. Koulutusmateriaalia ammattilaisten ja asiakkaiden perehdyttämiseen ja ohjaukseen. Viitattu 28.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-275-198-0

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan ja alueiden kypsyystason arvioinnin raporttityökalu on avattu. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/-/digitaalisten-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-nykytilan-ja-alueiden-kypsyystason-arvioinnin-raporttityokalu-on-avattu

Tuominen, J. 2023. Digimentoreina toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaaminen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, digiasiantuntija sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viitattu 1.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116514

Tuomivaara, S., Ala-Laurinaho, A. & Perttula, P. 2019. Digitalisoituvat työprosessit: kohti uutta toimintamallia ja osaamista. Työterveyslaitos. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138744/TTL_978-952-261-897-9.pdf?sequence=1