Digitaaliset palvelut ja niiden käyttö lisääntyvät jatkuvasti. Etlan (2022) tekemän Digibarometrin mukaan Suomi on yksi digitalisaation kärkimaista. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat suuria mahdollisuuksia myös terveydenhuollossa. Teknologian käyttö vähentää virheitä lääkityksessä ja diagnostiikassa, tukee terveydenhuollon ammattilaisia, kun oikea-aikaisen tiedon saaminen on nopeaa, tehostaa hoitoa ja parantaa sen laatua. Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut tarjoavat hyötyjä sekä palvelun tarjoajille että kuluttajille. (Patrikainen 2020.) Tästä huolimatta digitaalisten palveluiden käyttö ja kehitys terveydenhuollossa on muita sektoreita jäljessä (Heikkilä 2023).
Useissa raporteissa todetaan digitalisaation olevan merkittävä tekijä terveysalan kustannusten hillitsemisessä ja tuottavuuden lisäämisessä. Digitaalisten palveluiden kustannusvaikuttavuuden mittaaminen on kuitenkin haastavaa, eikä pitkän aikavälin tutkimuksia digitaalisten palveluiden kustannustehokkuudesta juurikaan ole. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto vaatii organisaatiolta lisäinvestointeja ja henkilöstön kouluttamista. Digitaaliset palvelut on saatava juurrutettua osaksi ammattilaisten toimintaa, jotta niistä on aidosta hyötyä. Onnistunut käyttöönotto on tärkeää, jotta digitaalisia palveluita halutaan jatkossakin käyttää ja ne koetaan työtä helpottavana tekijänä. (Gentili ym. 2022; Neittaanmäki & Kaasalainen 2018.)
Toisaalta kustannustehokkuudesta löytyy myös vastakkaista tietoa. On todettu, ettei digitaalisilla palveluilla ole saavutettu mainittuja säästöjä, vaan itseasiassa ne ovat lisänneet kustannuksia (Agha 2014; Furukawa ym. 2010). Tämä on mahdollista, jos digipalvelut eivät ole toimivia, eikä niitä ole suunniteltu palvelemaan organisaation tarpeita. Terveydenhuollon digitaalisia palveluita suunniteltaessa on tunnettava kenttä, jossa työskennellään ja sen erityispiirteet.
Kehittämisestä säästöihin
Terveydenhuollossa on tehostamisen varaa nimenomaan digitaalisten palveluiden hyödyntämisen osalta. Tiedonsiirto ja -käsittely on puutteellista, järjestelmät eivät toimi aukottomasti yhteen ja toisaalta tehdään myös paljon päällekkäistä työtä. Jo pelkästään datan saatavuuteen ja siirtoon liittyvillä toimilla on arvioitu saavutettavan satojen miljoonien eurojen säästöjä (Sitra 2023). Digitaalisten palveluiden avulla on mahdollista osallistaa ja sitouttaa asiakas paremmin hoitoonsa ja saavuttaa näin kansanterveydellisiä hyötyjä ja pitkäntähtäimen epäsuoria säästöjä.
Terveydenhuollon digitalisaatio etenee, ja varmasti tulevaisuudessa saadaan tarkempia laskelmia sen euromääräisistä hyödyistä. Pitkäjänteistä seurantaa tarvitaan tuottavuuden arvioimiseksi (Luukas 2023, 29). On myös selvää, että mikäli digitaalisten palveluiden käyttöä terveydenhuollon organisaatioissa halutaan lisätä, vaatii se alkuun lisäinvestointeja.
Kirjoittajat
Anni Luukas on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma (ylempi AMK), Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutuksessa.
Anne Suikkanen on LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön lehtori.
Lähteet
Agha, L. 2014. The effects of health information technology on the costs and quality of medical care. Journal of Health Economics. Volume 34, 19‒30. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0167629613001720?via%3Dihub
Etla. 2022. Digibarometri 2022: Suomi kolmatta vuotta putkeen kakkossijalla, teollisuuden digiasteessa myös kärkikahinoissa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.etla.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/digibarometri-2022-suomi-kolmatta-vuotta-putkeen-kakkossijalla-teollisuuden-digiasteessa-myos-karkikahinoissa/
Furukawa, M., Raghu, T. & Shao, B. 2010. Electronic Medical Records, Nurse Staffing, and Nurse-Sensitive Patient Outcomes: Evidence from California Hospitals, 1998‒2007. Health Services Research. Volume 45, Issue 4, 941‒962. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1475-6773.2010.01110.x
Gentili, A., Failla, G., Melnyk, A., Puleo, V., Di Tanna, G., Ricciardi, W. & Cascini, F. 2022. The cost-effectiveness of digital heath interventions: A systematic review of the literature. Institute for Global Health. University of New South Wales. Viitattu 3.5.2023. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2022.787135/full
Heikkilä, M. 2023. Hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysaste – Digitaalisten palveluiden tilanne ja vaikuttavimmat käytännöt. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/165203/Pro%20Gradu%20Heikkila%2020230205.pdf?sequence=1
Luukas, A. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutus tuottavuuteen terveysalalla. YAMK-opinnäytety. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/804155/Luukas_Anni.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. Sote-toimintojen tehostaminen IT:n avulla – kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologien tiedekunnan julkaisuja no. 51/2018. Viitattu 12.3.2023. Saatavissa: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/sote_toimintojen_tehostaminen_verkkojulkaisu.pdf
Patrikainen, M. 2020. Terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tuomat hyödyt ja haasteet. Informaatioteknologian tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.3.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/68780/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202004302987.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sitra. 2023. Datasta voimaa sote-järjestelmään. Sote-dataa hyödyntämällä parempaa hoitoa ja kustannussäästöjä. Sitran työpaperi. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/05/datasta-voimaa-sote-jarjestelmaan.pdf
Valtiovarainministeriö. 2017. Digitalisoinnin periaatteet. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://vm.fi/digitalisoinnin-periaatteet