Punertavat väriläiskät kalliojyrkänteissä, kivilatomukset kummuilla ja lähes huomaamattomat painanteet muinaisten rantojen penkereellä kertovat, että me nykyiset Saimaan rantojen ihmiset emme suinkaan ole ensimmäisiä täällä asujia.
Näkyvimpiä varhaisten eränkävijöiden itsestään jättämiä jälkiä ovat kalliomaalaukset, joita on löydetty Saimaan alueelta noin kolmestakymmenestä paikasta (Manninen 2020). Useita näistä maalauksista voi käydä ihastelemassa Saimaa UNESCO Global Geoparkin alueella Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.
Palvontapaikkoja vai reviirimerkkejä?
Muinaisten kalliopiirrosten tekijöiden motiivi on saattanut olla ainakin osaksi sama kuin nykyisten graffittien ja tagien maalaajien: tulla huomatuksi (Manninen 2020). Tätä ajatusta tukee se, että piirroksista monet ovat näkyvillä paikoilla ja näin ollen niiden on haluttu näkyvän myös satunnaisille kulkijoille. Kuvista välittyy vahva viesti: Tämä on meidän aluettamme! Tässä on käteni jälki!
Suomalaiset kalliomaalaukset eivät ole korkeakulttuurin mahtipontisia luomuksia. Ne ovat pikemminkin koruttomia kansanlauluja. Hiljaisia kuvia, joiden ääni kantautuu tuhansien vuosien takaa. Niiden kuuleminen vaatii usein monien näkyvien ja näkymättömien rajojen ylityksen (Jensen 2020).
![[Alt-teksti: harmaa ja ruskea pystysuora ja muhkurainen kallioseinämä, jossa on punertavia kuvioita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/10/640_2023_Graffiteja-rantakalliossa-1024x618.jpg)
Astuvansalmen kalliomaalaukset ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Ajanjaksolla 7 000–5 700 vuotta sitten vedenpinta oli Astuvansalmen alueella 86-86,5 m eli noin 10-10,5 metriä nykyisen Saimaan pinnan yläpuolella. Kalliomaalaukset ovat siis nuorempia kuin 5 700 vuotta. Ylimmät maalaukset on voitu tehdä melkein heti Vuoksen synnyn jälkeen, jolloin vedenpinta laski Vuoksen puhjetessa n 3 m ja alimmat pari tuhatta vuotta myöhemmin (Saimaa UNESCO Global Geopark 2023).
LAB-ammattikorkeakoulu hallinnoi Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanketta (LAB 2023). Yhtenä Saimaa Geoparkin keskeisistä tehtävistä on vaalia alueen ainutlaatuista geologiaa, luontoa ja kulttuuria. Myös kansainvälisen geopark-verkoston tehtävänä on kestävän matkailun edistäminen. Kestävän matkailun periaatteet ja tavoitteet on helppo allekirjoittaa katselemalla vaikka ikiaikaisia kalliomaalauksia ja miettien tarinaa, jota silloin on haluttu kertoa.
Kirjoittaja
Harri Sarjanoja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2023). Hankkeessa ovat LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi mukana kaikki Suomen viisi geopuistoa.
Lähteet
Jensen, T. 2020. Hirviä, veneitä, ihmishahmoja – kallioiden hiljaiset kuvat kertovat ihmisten elämästä tuhansia vuosia sitten. Yle.fi. Viitattu 22.9. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/06/hirvia-veneita-ihmishahmoja-kallioiden-hiljaiset-kuvat-kertovat-ihmisten
LAB. 2023. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. Viitattu 22.9.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
Manninen, A. 2020. Saimaa koko tarina. Helsinki: Read me.
Saimaa UNESCO Global Geopark. 2023. Geokohteet. Viitattu 22.9.2023. Saatavissa https://saimaageopark.fi/nae-ja-koe/luontokohteet/
VisitMikkeli. 2023. Astuvansalmi. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://www.visitmikkeli.fi/teema/astuvansalmi
