Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on varhaiskasvatukselle kohdennettuja opiskeluhuollon palveluita ‒ kuraattori ja psykologi ‒ jotka yhteistyössä päiväkotien työntekijöiden kanssa tarjoavat tukea varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Vanhemmat ovat mukana yhteistyössä, ja yhteydenotot ja tiedonsiirto tapahtuvat aina heidän suostumuksellaan. Yhteistyöllä pyritään tunnistamaan palveluiden tarpeessa olevia lapsiperheitä, vahvistamaan asiakkaan asemaa ja tarjoamaan tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville kuntalaisille (Innokylä 2023).
Syksyn 2023 aikana on käynnissä yhteistyö varhaiskasvatuksen kuraattorin, psykologin ja Myyrmäen alueella olevien päiväkotien kesken. Integratiivisen yhteistyömallin avulla pyritään vahvistamaan vanhemmille tarjottavaa psykoedukaatiota liittyen ruutuajan vaikutuksiin lapsen kehitykselle.
On tutkittu, että lapsen ja vanhemman runsas ruutuaika voi hidastaa lapsen kielenkehitystä (Asikainen ym. 2021; Mustonen ym. 2022). Lapsen runsaaseen ruutuaikaan liittyy myös selvästi kohonnut riski tunne-elämän ja käyttäytymisen oireille, keskittymisvaikeudelle, ylivilkkaudelle ja impulsiivisuudelle (Niiranen ym. 2021). THL:n suositusten mukaan alle 2-vuotiaille ei suositella ruutuaikaa laisinkaan, ja alle 5-vuotiaille korkeintaan 1 h päivässä (THL 2021).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kuraattori ja psykologi käyvät päiväkodeissa, ja yhteisen keskustelun pohjalta laaditaan kullekin päiväkodille oma toimintamalli siitä, miten asiaa otetaan systemaattisesti puheeksi vanhempien kanssa. Lisäksi mietitään ruutujen käyttöä osana pedagogista toimintaa päiväkodissa.
Kuraattori ja psykologi ovat koostaneet vanhemmille kohdennetun infopaperin, jossa tarjotaan tietoa lapsen kehityksen edellytyksistä ja ruutuajan mahdollisista vaikutuksista sille. Halutessaan vanhemmat saavat myös yksilöllistä tukea ja ohjausta aiheesta.
Yhteistyön tavoitteena on ajantasaista ja tutkittua tietoa tarjoamalla auttaa vanhempia tekemään hyviä valintoja lastensa kasvatuksen suhteen ja sen kautta lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia.
Moniammatillisen yhteistyön ote
Moniammatillista yhteistyötä tehdään matalalla kynnyksellä horisontaalisesti sivistystoimen, sosiaalityön ja terveydenhuollon viitekehyksistä. Tapauskohtaisesti yhteistyötä tehdään myös vertikaalisesti erityispalveluiden, kuten erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun kanssa, ja yhtenä matalan kynnyksen palvelun tavoitteena onkin pystyä ohjaamaan lapsia eri palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. (Kekoni ym. 2019.)
Sosiaali- ja terveysalan integraation tavoitteena on asiakaslähtöisempi toiminta ja asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen moniammatillisesti (Sote-uudistus 2023). Hyvinvointialueiden myötä yhteistyö kunnallisten tahojen kanssa vaatii erityistä tarkastelua ja uusien toimintatapojen kehittämistä.
Kirjoittajat
Petra Kunnas on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Elina Kosonen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori, joka on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Asikainen, M., Kylliäinen, A., Mäkelä, T., Saarenpää-Heikkilä, O. & Paavonen, EJ. 2021. Exposure to electronic media was negatively associated with speech and language development at 18 and 24 months. Acta Paeditrica 2021, 110(11): 3046–3053. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/apa.16021
Innokylä. 2023. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – Suomen kestävän kasvun ohjelma. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/vantaan-ja-keravan-hyvinvointialue-suomen-kestavan-kasvun-ohjelma
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus Oy. 15–46.
Mustonen, R., Torppa, R. & Stolt, S. 2022. Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development Children. 2022; 9(10):1577. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/children9101577
Niiranen, J., Kiviruusu, O., Vornanen, R., Saarenpää-Heikkilä, O., Paavonen, J. 2021. High-dose electronic media use in five-year-olds and its association with their psychosocial symptoms: a cohort study. BMJ Open 2021;11:e040848. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://bmjopen.bmj.com/content/bmjopen/11/3/e040848.full.pdf
ROverhate. 2017. Katsomassa, tv, lapsi, televisio. Pixabay. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/katsomassa-tv-lapsi-televisio-koti-2082788/
Sote-uudistus. 2023. Palvelukokonaisuudet ja -ketjut rakentavat sote-integraation. Viitattu 14.9.2023. Saatavissa https://soteuudistus.fi/-/palvelukokonaisuudet-ja-ketjut-rakentavat-sote-integraation
THL. 2021. Tutkimus: Lapsen ruutuaika lisää keskittymisvaikeuksien ja ylivilkkauden riskiä 5-vuotiailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/-/tutkimus-lapsen-ruutuaika-lisaa-keskittymisvaikeuksien-ja-ylivilkkauden-riskia-5-vuotiailla
