Johtamisella on tärkeä vaikutus työhyvinvointiin

Työhyvinvoinnin laiminlyöntien vuoksi tekemättömien töiden hinnaksi on arvioitu vähintään 24 miljardia euroa vuodessa, joka vastaa lähes puolta valtion budjetista (Manka & Manka 2016). Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu työyhteisössä kaikille, niin työnantajalle kuin työntekijöillekin. Työnantajan on huolehdittava, että työympäristö on turvallinen, johtaminen on hyvää ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti. Työntekijöillä on kuitenkin suuri vastuu omasta ammatillisen osaamisen ja työkyvyn ylläpitämisestä. Jokainen työyksikön jäsen voi vaikuttaa työpaikalla myönteiseen ilmapiiriin. (STM 2023.)

Kuva 1. Henkilöstön osallistaminen oman työn kehittämiseen edistää työhyvinvointia. (Tumisu 2018)

Esihenkilöiden ja alaisten välinen yhteistyö lisää työntekijöiden välistä luottamusta. Työyhteisössä yhdessä tehdyt päätökset koetaan oikeudenmukaiseksi ja usein tämä lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Niukat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat nousseet vahvasti esille myös aiemmissa tutkimuksissa. Vaikutusmahdollisuuksien puutteella on ollut vaikutusta hoitoalan pitovoimaan. (Olkinuora 2015.) Aikaisempien tutkimusten mukaan esimiesten ja johdon roolilla on merkittävä vaikutus työhyvinvoinnin edistämisessä. Välttämätöntä on myös potilastyötä tekevien sairaanhoitajien osallistuminen kehittämistyöhön. (Lepola 2017.)

Esihenkilön ja alaisten yhteistyön kehittämisellä positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin

Tuuliainen (2023) selvitti soveltavassa laadullisessa tutkimuksessa henkilöstön kokemuksia työhyvinvointikyselyn tuloksista avoterveydenhuollossa. Tuloksissa työnjohdolliset toimenpiteet linkittyivät useamman teeman alle, kuten työstressi, työn hallittavuus, työn vaikutusmahdollisuudet ja eettinen kuormittavuus. Sairaanhoitajat kuvasivat esimerkiksi kokemustaan siitä, miten Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyn pohjalta tehdyt kehittämisehdotukset olivat tulleet aiemmin pääsääntöisesti esihenkilöiltä, ja työyksikössä niitä oli käyty vähäisesti läpi.

Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät toivovat avoimempaa vuorovaikutusta työntekijöiden ja esihenkilöiden välillä. Toiveena on, että esihenkilö kuulisi kehitysehdotuksia, kirjoittaisi niitä muistiin ja veisi eteenpäin siten, että tulisi tunne, että työntekijöitä on aidosti kuunneltu. Avoimutta ja hoitajien työn sisällön ymmärrystä lisäisi esihenkilön konkreettinen tutustuminen arjen työhön avoterveydenhuollossa. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että esihenkilö olisi muutaman päivän vuodesta hoitotyössä mukana. Uusi toimintamalli voisi edistää vastavuoroista vuorovaikutussuhdetta, hyvää me-henkeä ja yhteistoimintaa. Tämä voisi lisätä myös luottamusta, joka rakentuu usein arkisissa kohtaamisissa. (Tuuliainen 2023.) Keskinäisen vuoropuhelun, osallisuuden ja luottamuksen kehittämisen tärkeyttä on korostettu myös tulevaisuuden parhaan työelämän edellytyksenä valtakunnallisessa TYÖ2030-ohjelmassa (Alasoini ym. 2023).

Kirjoittajat

Katariina Tuuliainen on joulukuussa 2023 valmistuva LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Alasoini, T., Antila, J., Hakala, L., Hakonen, N., Kulmala, S., Lautala, K., Lyly-Yrjänäinen, M., Närhinen, A. & Rissanen, M. 2023. Työelämän kehittäminen kolmikantaisessa yhteistyössä: TYÖ2030-ohjelma. Työterveyslaitos. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-096-6

Lepola, L. 2017. Työhyvinvointi ja johtaminen: työhyvinvointi suomalaisissa väitöstutkimuksissa vuosina 2009–2016. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201712202999

Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Olkinuora, M. 2015. Transformationaalinen johtajuus sairaanhoitajien työn tukena. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3809

STM. 2023. Työhyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi

Tumisu. 2018. Tiimi-rakennus-tehdä-työtä-tiimityö. Pixabay. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-rakennus-tehd%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-tiimity%C3%B6-3639693/

Tuuliainen, K. 2023. Henkilöstön kokemuksia työhyvinvointikyselyn tuloksista avoterveydenhuollossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112231023