Osaaminen on sekä yrityksen että työntekijän kilpailukykyyn vaikuttavaa pääomaa. Ammatillisen osaamisen lisääminen paitsi parantaa yrityksen kilpailukykyä myös edistää henkilöstön työhyvinvointia organisaatiossa (Safeinlog 2022).
Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu toisiinsa yhteydessä olevista elementeistä. Vaikuttavia elementtejä ovat työn mielekkyys, terveys, turvallisuus sekä hyvinvointi. Työnantajan vastuulla on järjestää turvallinen työympäristö, edistää hyviä johtamiskäytäntöjä ja huolehtia työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä puolestaan on vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. ja jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa työhyvinvointia edistävän positiivisen työilmapiirin edistämiseen. Työhyvinvoinnin myönteiset vaikutukset näkyvät työssä jaksamisena, työn tuottavuuden kasvuna ja työhön sitoutumisen vahvistumisena samalla, kun sairauspoissaolojen määrä vähenee (STM 2023.)
Työyhteisön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kokonaisuutta kuvaa termi työhyvinvointipääoma. Työhyvinvointipääoman perusajatus on, että työntekijöiden hyvinvointiin panostamalla saavutetaan pitkällä aikavälillä hyötyjä myös yritykselle. Yksi työhyvinvointipääoman kartuttajista on osaamisen kehittäminen, sekä työntekijöiden kyvykkyyksien tunnistaminen ja niiden johtaminen. (Manka & Manka 2016, 52‒55.)
Mahdollisuus vaikuttaa omaan osaamiseen on tärkeä
Työntekijä motivoituu uuden oppimiseen helpommin, kun hän voi vaikuttaa oman osaamisensa kehittämisen toteutustapaan ja sisältöön (Kallioinen 2023). Työntekijän mahdollisuus tuoda esiin vahvuutensa ja kiinnostuksensa antaa myös työnantajalle mahdollisuuden tarjota räätälöityä oppimista. Motivoitunut työntekijä saavuttaa tavoitteensa helpommin ja kokee työnsä vähemmän kuormittavaksi ja työhyvinvointinsa paremmaksi verrattuna työntekijöihin, jotka työskentelevät pelkästään palkkion vuoksi. (Kallonen & Kuhmonen 2021, 168.)
Perehdytys ja työnopastus kehittää ammatillista osaamista
Laadukas perehdytys on olennainen osa ammatillisen osaamisen kehittämistä. Perehdytys antaa työntekijälle tiedot ja taidot työtehtävien laadukkaaseen ja turvalliseen suorittamiseen ja työnopastuksella varmistutaan, että työntekijä hallitsee työn ja siinä käytettävät välineet ja ohjelmistot, sekä hallitsee toimintatavat poikkeustilanteissa (Työturvallisuuskeskus 2023).
Perehdytystä tulisi suorittaa aina, kun työn tekeminen syystä tai toisesta muuttuu tai kun työntekijä palaa työpaikalle pidemmän poissaolon jälkeen. Perehdytysten ei tulisikaan koskea vain uusia työntekijöitä, vaan myös niitä tilanteita, kun työntekijä vaihtaa tehtäviä organisaation sisällä, tai kun hän hankkii itselleen uusia osaamisalueita. Osaamisen lisäämisessä perehdytyksen painoarvo tulee tunnistaa, koska työntekijä saattaa olla tietämätön kehittämistarpeistaan eikä välttämättä omaksu yrityksen tavoitteita ja uusia tarpeellisia taitoja itsenäisesti. Osaamisen tilaa ja sen kehittämistä seurataan esimerkiksi säännöllisillä osaamiskartoituksilla ja nostamalla osaamiseen liittyvät kysymykset esiin kehityskeskusteluissa (Safeinlog 2022; Viitala 2005, 256–257.)
Kirjoittajat
Heidi Kallioinen valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina liiketoimintayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
algedroid. 2019. Tiimi, yhteistyö, suunnittelu. Pixabay. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-yhteisty%C3%B6t%C3%A4-suunnittelu-4503157/
Kallioinen, H-M. 2023. Logistiikkaosaston moniosaamisen kehittämissuunnitelma. Case: Linkosuon Leipomo Oy. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan ala. Viitattu 4.12.2023. Saatavissa URN: NBN:fi:amk-2023121437342
Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021. Jatkuva oppiminen: työelämän tärkein taito. E-kirja. Helsinki: Työsuojelurahasto.
Manka, M-L. & Manka, M. 2016. Työhyvinvointi. E-kirja. Alma Talent Oy ja kirjoittajat.
Safeinlog. 2022. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://www.safeinlogplus.fi/tyohyvinvointi/
STM. 2023. Työhyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 28.11.2023. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi
Työturvallisuuskeskus. 2023. Perehdyttäminen ja työnopastus. Viitattu 1.12.2023. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus/vastuut-ja-velvoitteet/tyonantajan-yleiset-velvollisuudet/perehdyttaminen-ja-tyonopastus/
Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
