Luonnossa liikkuminen näkyy kaikenikäisten suomalaisten vapaa-ajan vietossa. Luontomatkoihin osallistuneiden suomalaisten osuus vuonna 2020 oli noin 46 %, mikä on lähes kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin 20 vuotta aiemmin. Luontomatkojen harrastuneisuusaste on korkein 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta myös tätä vanhemmat suomalaiset ovat aktiivisia luontoliikkujia. Yli 45-vuotiaita suomalaisia kiinnostavat erityisesti rauhalliset luonnossa liikkumisen muodot, kuten patikointi, veneily ja maastohiihto (Neuvonen ym. 2022).
Lapsiperheet, nuoret pariskunnat ja seniorit ovat tänä päivänä melko hyvin huomioituja kotimaisen luontomatkailun kohderyhmiä. Lapsiperheille on tarjolla muun muassa aktiviteettipuistoja ja maatilamatkailua ja senioreille löytyy esimerkiksi taidetta ja kulttuuria luontoon yhdistävä elämyspalveluja. Tähän väliin jää kuitenkin suuri joukko aikuisväestöä, jolla ruuhkavuodet ovat ohi, mutta eläkeikä vielä kaukana edessä.
LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024) tehdään kohdennettua luontomatkailun markkinointia yli 50- vuotiaille kotimaisille matkailijoille. Hanke osallistuu maaliskuussa tälle ikäryhmälle suunnatuilla K50-messuille Suomen geopark-alueita esittelevällä osastolla.
Helppo saavutettavuus etuna
Yli 50-vuotiaista työikäisistä moni on vielä hyväkuntoinen, joten palvelujen ei tarvitse olla esteettömiä, mutta helppo saavutettavuus on markkinointietu.
Millaisia helposti saavutettavia luontomatkailupalveluja Suomen Geopark-alueilta sitten löytyy? Salpausselkä Geoparkissa (2024) tarjolla on esimerkiksi viinimaistelua, Saimaa Geoparkissa (2024) risteilyjä, Rokua Geoparkissa (2024) maastohiihtoa, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkissa (2024) suoretkiä ja Kraatterijärvi Geoparkissa (2024) tutustumista Meteoriittikeskukseen.
Haussa elämyksellistä sisältöä
Sosioekonominen asema yli 50-vuotiailla suomalaisilla on verrattain hyvä ja maksuhalukkuus palveluista keskimääräistä suurempi (SVT 2006). Asiakkaina tämä ikäryhmä ei tavallisesti hae vauhtia tai seikkailullisuutta, vaan ennemmin nautiskelua ja elämyksiä. Tähän tarpeeseen vastaavat hyvin esimerkiksi tuotteet, jotka auttavat ymmärtämään paikallista elämäntapaa tai hahmottamaan ympäristöön liittyviä tarinoita. Tästä näkökulmasta Suomen geopark-alueilla on tälle asiakasryhmälle erittäin paljon tarjottavaa.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen (LAB 2024) projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajina on Suomen viisi geopark-aluetta.
Lähteet
Kraatterijärvi Geopark. 2024. Kraatterijärvi Geopark. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://kraatterijarvigeopark.fi/
LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2024. Näe, koe ja opi. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://lhgeopark.fi/nae-koe-ja-opi/
Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. &
Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
41/2022. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6
Rokua Geopark. 2024. Aktiviteetit. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://www.rokuageopark.fi/matkailu/aktiviteetit
Saimaa Geopark. 2024. Saimaa Geopark. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://saimaageopark.fi/
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2006. Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus iän, sosioekonomisen aseman, elinvaiheen, työllisyyden ja sukupuolen mukaan. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 17.1.2024.
Saatavissa https://www.stat.fi/til/tjt/2006/tjt_2006_2008-05-16_kat_004.html
Visit Lahti. 2024. Näe ja koe. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://visitlahti.fi/etusivu/nae-ja-koe/